Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tehty opiskelijahyvinvointikysely kertoo, että opiskelijoilla on tarvetta opiskelujen ohjaukselle ja tuelle sekä opiskelijoiden henkilökohtaiselle tuelle erityisesti poikkeusolojen jälkeen (Opiskelijahyvinvointikysely 2021 & 2022). Opiskelijat kaipaavat kuulluksi tulemista, tukea ja ohjausta sekä henkilöä, johon on mahdollisimman helppo ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa opiskeluihin liittyen. Opiskelijoiden mukana koko opiskelujen ajan on useita eri lehtoreita ja opettajia. Miten jokainen heistä voisi tukea opiskelijan hyvinvointia pedagogisesta näkökulmasta?
Haapalan ja Vänttisen (2013) ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan laadukas opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessi syntyy pedagogisesti hyvinvoivan yhteisön eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Erilaiset opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyvät käytänteet joko tukevat tai vaikeuttavat opiskelijoiden kokemaa opiskeluhyvinvointia. Heidän mukaansa avoimempi ja työelämälähtöisempi opetus ja monet erilaiset pedagogiset ratkaisut toimivat hyvinvoinnin tukena. Toimintakulttuuria tarkastellessa on huomioitava, että pedagoginen hyvinvointi ei rakennu pelkästään joko toimijan tai oppijan näkökulmasta, vaan näiden vuorovaikutuksessa tapahtuvasta oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. On oletettavaa, että Samkissa ollaan monin tavoin pedagogisesti huipulla, tästä kertonevat hyvät arvioinnit opetuksen laadusta. Samk on vuosien 2010–2021 AVOP-palautekyselyjen keskiarvolla mitattuna Suomen laadukkainta opetusta antanut ammattikorkeakoulu. Meillä on kuitenkin samaan aikaan opiskelijoita, jotka kokevat voivansa huonosti ja olevansa yksinäisiä, ja tähän on tartuttava.
Millaista oppimisympäristöä korkeakouluun tulisi hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta rakentaa?
Leskisenojan ja Sandbergin (2019) mukaan nuorten hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa lisää tieto siitä, että he kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa. Hyvin toimivat sosiaaliset verkostot auttavat nuorta kehityksessään kohti työelämää. Positiivinen kehitysympäristö avoimella vuorovaikutuksella on jokaisen oppijan oikeus. Opiskelu on vastavuoroista ja sosiaalista kanssakäymistä, ja sellaisen verkoston rakentaminen on opettajien työtä. Positiivinen pedagogiikka on yksi mahdollisuus tukea opiskelijoitamme tässä. Positiivinen pedagogiikka on poikkitieteellinen suuntaus, jonka ytimessä yksilökeskeinen ajattelu kohtaa sosiaalitieteellisen yhteisöjen ja yhteisöllisyyden merkityksen. Konstruktivistinen oppimiskäsitys tuo tärkeän elementin positiiviseen pedagogiikkaan, joka painottaa oppijan aktiivista toimintaa ja oman maailmankuvansa jatkuvaa tulkintaa. (Avola & Pentikäinen 2020.) Avola & Pentikäinen (2020) korostavat myös positiivista pedagogiikkaa ja sen merkitystä koettuun hyvinvointiin. Heidän mukaansa positiivisen pedagogiikan sisällöt voidaan jakaa kolmeen osioon, jotka ovat ympäristö, hyvinvointi ja oppiminen.
Näihin osiin keskittymällä ja niiden kokonaisuutta vuorovaikutuksessa tarkastellen voidaan todeta, että positiivisen pedagogiikan osien summa on suurempi kokonaisuus. Resurssien vähetessä ja opiskelijamäärien kasvaessa on helppo todeta yhtälön olevan vaikea. Kuitenkin myönteisen ilmapiirin, oppijalähtöisten sisältöjen ja avoimen vuorovaikutuksen avulla on mahdollisuus rakentaa sosiaalinen vuorovaikutuksen verkosto, jossa oppiminen tapahtuu toinen toistaan tukien. Jokaisen opettavan henkilön tehtävänä on olla hyvinvointiin panostava pedagogi, joka näkee oppimisen moninaisen prosessin myös sosiaalisesta kontekstista.
On perusteltua, että jokainen opettaja huomioi opiskelijoiden tilanteen tässä ajassa. Hyvinvoinnilla ja hyvillä oppimistuloksilla on yhteyttä toisiinsa. Hyvinvoiva opiskelija oppii, saa itselleen ne tiedolliset ja taidolliset valmiudet, joita hän tulevassa ammatissaan tarvitsee sekä saa suoritettua opintonsa loppuun ja valmistuttua. Organisaatiomme yhteinen strategia tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen ja työelämään kiinnittyvien ammattilaisten valmistumiseen. Opettajan tehtävä on opettaa, ja sen voi tehdä myös opiskelijan hyvinvointia tukien, ihmiseltä ihmiselle, yhteisöllisesti.
Elina Elo
Kirjoittaja on hyvinvointialan päätoiminen tuntiopettaja ja projektitutkija StudyWell -hyvinvoiva opiskelija ja opiskeluyhteisö SAMKissa -hankkeessa.
