Artikkelit

Viestinnän osaajat – ydinjoukkoamme

Viestinnän ja Tutkimusosaamisen osaajapooleissa ollaan asian ytimessä. Keskitymme akateemiseen asiantuntijaviestintään eli geneeristen taitojen opettamiseen sekä suomeksi että englanniksi. Geneerisiä taitoja ovat muun muassa lähdekritiikki, argumentointi, kielen hallinta ja kirjoittaminen. Jos näissä on puutteita, substanssin omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. (ks. Ursin ym., 2021.)

 Alumnien uraseurantakyselyssä viestintä- ja vuorovaikutustaidot pitävät selvää kärkipaikkaa: ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijoiden mielestä erityisesti niitä tarvitaan työelämässä (Lauronen, 2019). Vastausten mukaan on hyödyllistä osata kommunikoida selkeästi ja tehokkaasti sekä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti.   Tarvitaan myös kykyä ymmärtää erilaisia viestintätilanteita ja toimia erilaisten ihmisten kanssa. Juuri näiden osaamissuositusten varaan rakennetaan ammatillista pätevyyttä, ja siksi opiskelijoiden kannattaa panostaa viestintätaitojensa kehittämiseen.

Ideoita ja inspiraatiota

Viestinnän opetus kattaa koko SAMKin. Koska meitä opettajia on paljon eri osaamisalueilta, haasteena on löytää sopivat ajankohdat tapaamisille. Niitä järjestetään kaksi lukukaudessa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua.  Pooleissa jaetaan hyviä käytäntöjä ja tutustutaan erilaisiin toteutustapoihin. Toiminta perustuu vertaisoppimiselle, koulutuksia pidetään ajankohtaisista aiheista, kuten tekoälystä ja saavutettavuudesta. Moniammatillinen yhteistyö kirjaston ja IT-asiantuntijoiden kanssa on myös tärkeää.

Uudet opettajat perehdytetään yhteisiin linjauksiin. Porukkaan mukaan otettu ei ahdistu turhista, vaan kokee itsensä tervetulleeksi ja tasa-arvoiseksi työyhteisön jäseneksi. Näin tuntevat vanhat tekijätkin, joilla on tilaisuus välittää osaamistaan eteenpäin. Kaikki pysyvät ajan tasalla muutoksista ja oppiaineen näkymistä. Uskoisin, että poolien avulla voidaan parhaimmillaan edistää työhyvinvointia ja osallisuuden kokemusta. Palautteen perusteella osallistujat kokevat toimintamme arvokkaaksi: Kokemusten jakamisella on sinänsä arvoa. Yhdessä sovitut kriteerit ja sisällöt parantavat laatua.  Yhteistyö on helpompaa, kun oppii tuntemaan muitakin kuin vain lähimpiä työkavereita.

Think future/Katse tulevaan!

Viestintäaineiden opettajat eivät ole pelkästään mestareita puhumaan, vaan he haluavat vaikuttaa työhönsä. OPS-suunnittelussa on muodostettu raamit viestinnän opetukselle. Opintojaksojen kriteerit ja sisältökuvaukset toimivat edelleen vankkana perustana. Toiveissa on, että ääntämme kuultaisiin tulevissakin OPS-uudistuksissa.

Esimerkkinä poolitoiminnan kantavuudesta voidaan mainita työn opinnollistaminen. Toteemi-hankkeesta (2017–2019) alkusysäyksensä saanut Ammatillinen viestintä opinnollistaen on ollut vuosia opintojaksotarjonnassa. Onkin hienoa, että opinnollistamiseen ja työelämäyhteyksiin paneudutaan entistä laajemmin SAMKissa.

Korkeakoulutuksen yhtenä tavoitteena on osaamisemme eli geneeristen taitojen opetuksen kehittäminen.  Mahdollisuudet tähän avautuvat viestintäpooleissamme: Ne saattavat yhteen opettajia, mentoreita ja muita asiantuntijoita – työelämän edustajia unohtamatta. Yhteisöllisyys ja avoin vuorovaikutus takaavat parhaat tulokset.

Pia Lahdenmaa

Kirjoittaja toimii lehtorina Liiketoiminta ja johtaminen -osaamisalueella ja viestintäpoolien vetäjänä.

Lukemista:

Lauronen, T. (2019). Ammattikorkeakouluista vuonna 2019 valmistuneiden uraseurantakyselyn tulokset. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. https://amk-uraseuranta.turkuamk.fi/uraseuranta/tulokset

Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.). (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Voiko työhyvinvointi alkaa yhteisestä keskustelusta? Näin uskomme osaajapoolissamme. Kun pysähdymme kuulemaan toisiamme ja keskustelemaan ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä, syntyy tilaa luottamukselle ja kasvulle.

Pooli, verkostomme

Hyvä yhteisö ei ole vain joukko yksilöitä, vaan verkosto, jossa jokainen tukee toisiaan. Työyhteisöosaaminen-osaajapoolissamme toimii tällä hetkellä yhdeksän asiantuntijaopettajaa, ja tavoitteenamme on edelleen kehittää ja yhdenmukaistaa koko SAMKin läpileikkaavaa yhteistä suomen- ja englanninkielistä Työyhteisövalmiudet-opintojaksoa. Osaajapoolin tavoitteen on, opintojakson yhtenäistämisen ja kehittämisen lisäksi, vahvistaa eri osaamisalueiden välistä asiantuntijaverkostoa, rakentaa luottamusta, lisätä avoimuutta ja luoda näin pohjaa muun muassa työhyvinvoinnille.

Yhdessä parempaan työarkeen

Työhyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen valinnoista, vuorovaikutuksesta, arvoista ja ennen kaikkea siitä, miten työyhteisö toimii yhdessä. Arjessa opettajan työ on vaativaa, muttei sen tarvitse olla yksinäistä. Yksi tehokkaimmista – ja usein aliarvostetuista – keinoista vahvistaa työhyvinvointia on panostaa ryhmien toimintaan. Mielestäni meillä SAMKissa on tähän vastattu muun muassa osaajapoolitoiminnalla. Mitä hyötyä tällä panostuksella saavutetaan?

Pooli tuo vertaistukea, merkityksellisyyttä ja yhteyttä arkeen

Työhyvinvointi on muun muassa turvallinen tila ja vertaistukea. Pooli on paikka, jossa keskustelemme yhteisestä teemastamme, jaamme ajatuksia, onnistumisia ja haasteita sekä keskustelemme opintojakson sisällöistä ja tehtävistä. Yhdessä arvioimme ja kehitämme yhteistä opintojaksoa, mutta sallimme alakohtaisuuteen liittyviä erilaisia	Kuva. M365Copilot
käytäntöjä. Osallistuminen tuo omalle työlle uutta näkökulmaa ja näin yhteinen tekeminen muodostuu merkitykselliseksi voimavaraksi. Näin osallisuus synnyttää myös hyvinvointia vahvistavaa työn imua ja motivaatiota.

Pooli tuo oivalluksia ja oppimista

Työhyvinvointi on myös myönteistä virittyneisyyttä. Poolissa teemme omaa ammattitaitoamme näkyväksi ja opimme toisiltamme. Jaetut arjen ideat, kokemukset ja ratkaisut antavat uusia työkaluja omaan opetukseen ja intoa työhön. Uusille opettajille pooli toimii hyvänä foorumina perehtyä paitsi opintojakson toteutukseen myös saada työkaluja omaan opetukseen. Kun oppii toisilta – usein huomaamattaan – työ saa lisää väriä ja vaihtelua. Näin pooli mahdollistaa oppimisen ja ammatillisen kasvun, jotka lisäävät hyvinvointia.

Pooli vähentää siiloja ja lisää ymmärrystä

Yksin tekeminen kuormittaa. Pooli yhdistää opintojakson opettajia, auttaa hahmottamaan opintojakson kokonaiskuvaa ja näin lisää yhteisymmärrystämme. Tiedon avoin jakaminen synnyttää keskinäistä arvostusta ja luottamusta. Nämä madaltavat osaamisalueiden välisiä rajoja ja mahdollistavat monialaisen yhteistyön. Toinen toistemme työn ymmärtäminen lisää yhteistyötä ja vähentää vertailua. Näin osaajapooli vahvistaa positiivista ilmapiiriä ja yhteistä tekemisen kulttuuria.

Yhdessä syntyy enemmän

Yhdessä tapahtuva kehittäminen on mielekästä, tehokasta ja laadukasta. Yhteinen ajattelu tuo innovatiivisuutta ja yhtenäisyyttä toimintatapoihin. Kaiken kaikkiaan monipuoliset näkökulmat ja ratkaisut ovat kestävämpiä. Hyvä yhdessä tekeminen vahvistaa kokemusta vaikuttamisesta ja osallisuudesta, lisäksi se tuo iloa, huumoria ja inhimillisyyttä ja näin vahvistaa yksilön hyvinvointia. Reflektiivinen ammatillisuuden jakaminen ei siis vie vaan antaa. Ryhmässämme keskustelimme, että parhaimmillaan pooli toimii työnohjauksellisena ryhmänä ja voimavarana.

Lopuksi

Toivottavasti myös tulevaisuus mahdollistaa osaajapoolitoiminnan ja mukaan saadaan kaikki aiheesta kiinnostuneet ja aiheen kanssa työskentelevät opettajat.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Copilot-tekoälyä.

Kirjoittaja: Tiina Pennanen

Kirjoittaja toimii lehtorina Hyvinvointi- ja kulttuuri -osaamisalueella ja Työyhteisöosaamisen osaajapoolin vetäjänä.

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. 

Yrittäjyyden osaajapoolissa on 12 pitkän linjan ammattilaista usealta Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisalalta. Kaikki poolilaiset ovat myös SAMK Yrityskiihdyttämön™ mentoreita. Osaajapoolissa tehtävä kehittämistyö etenee pienin, tasaisin askelin. Poolitoiminnan keskeinen arvo on kokeilevassa heittäytymisessä – mikä heijastelee toiminnallisen yrittäjyyden mallin ydintä.  

Osaajapooli toimii myös hyvänä käytänteiden jakajana. Uuden mentorin on helppo tulla mukaan toimintaan. Vanhat konkarit saavat uutta virtaa muiden kokeiluista. Poolityöskentely tuo porukan säännöllisesti yhteen, mikä on jo arvo itsessään, koska muuten organisaation sisäisten yksiköiden välinen toiminta jää helposti vähäisemmäksi. Toiminnallisen yrittäjyyden opetusta lähdettiin viime vuonna kokeilemaan ennakkoluulottomasti nonstop-muodossa. Tämän vuoden kehittämisteemana on tuottaa uutta opetuksessa käytettävää videomateriaalia SAMK Yrityskiihdyttämön™ alumniyrittäjistä. Aidot yrittäjätarinat ovat kokemuksemme mukaan hyviä ajatuksen herättelijöitä. 

Yrittäjämäinen ajattelu ei ole vain yrityksen perustamista. Satakunnan ammattikorkeakoulussa se nähdään asenteena, joka auttaa toimimaan ja menestymään tulevaisuuden työelämässä. Maailman muuttuessa nopeasti yrittäjämäinen ajattelu auttaa sopeutumaan ja toimimaan innovatiivisesti. Se näkee ongelmat mahdollisuuksina ja lähestyy niitä luovasti. Kuten Anssi Tuulenmäki (2012) sanoo: ”asiat, joita kaikki toimialalla näyttävät tekevän samalla lailla – ovat potentiaalisia uuden arvon lähteitä uudelleen mietittyinä”.  

Itsensä johtaminen ja jatkuva oppiminen korostuvat tulevaisuudessa. Alla olevalla videolla kolme mentoriamme esittelee SAMKin yrittäjyysopetuksen taustan ja perusfilosofian, joiden avulla voimaannutamme opiskelijoidemme ajattelua, asennetta ja minäpystyvyyttä. 

Lue lisää:  

Read, S., Sarasvathy, S. D., Dew, N., & Wiltbank, R. E. (2017). Effectual entrepreneurship (Second edition.). Routledge. 

Tuulenmäki, A. (2010). Lupa toimia eri tavalla. WSOYpro. 

Kirjoittajat: Teppo Lundell, Pia Marjanen, Petri Martikkala, Marko Mikkola ja Jenni Nurmi 

Kirjoittajat toimivat SAMKin Yrityskiihdyttämön mentoreina ja vastaavat yrittäjyyden toimintakokonaisuudesta SAMKissa 

 SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Markkinoinnin osaajapoolin opettajat toimivat Porissa, Huittisissa ja Raumalla kolmella eri osaamisalueella: Palveluliiketoiminta, Logistiikka- ja Meriteknologia sekä Teknologia.  

Eri paikkakunnilla ja osaamisaluilla toimivien opettajien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on aika ajoin haasteellista. Työkalenterit ovat monella täynnä viikoittaisia työtehtäviä, minkä vuoksi yhteydenpito saman alan kollegoihin uhkaa ajoittain jäädä vähemmälle huomiolle. Yhteydenpidon helpottamiseksi markkinoinnin pooli on hyvä kanava.  Pooli on pääosin kokoontunut lukukausittain.  Poolitapaamisissa jaetaan markkinoinnin opintojaksoihin liittyvät kuulumiset ja pohditaan oman osaamisen kehittämistarpeita, tulevia koulutuksia, yhteisiä opetuskäytänteitä ja hankeyhteistyötä. 

Myynti- ja markkinointi ovat yritystoiminnan keskeisiä tehtäviä. Ilman osaavaa myynti- ja markkinointihenkilöstöä yritysten on vaikeaa tai lähes mahdotonta selviytyä kilpailluilla markkinoilla. Tämän lisäksi jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio ja tekoäly tuovat toisaalta uusia työkaluja myös luovan markkinoinnin parissa työskenteleville, mutta samalla ne asettavat haasteita uuden oppimiselle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.  

Kuva on tuotettu Copilot-tekoälyohjelmalla. 

Monet markkinoinnin poolin jäsenistä ovat viime vuosina aktiivisesti osallistuneet erilaisiin markkinoinnin digihankkeisiin, esimerkiksi: Digiportaat, Verkkokauppa 2.0 ja uusimpana nyt meneillään oleva MFamk Super Digital. Työelämälähtöiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita markkinoinnin opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Tällaisten hankkeiden ja tutkimustyön kautta on mahdollista kasvattaa niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin alueellisten yritysten myynnin- ja markkinoinnin osaamista Satakunnassa ja valtakunnallisesti. 

Kuva: Pixabay. 

Osaajapoolien työn mahdollistamisessa ja edelleen kehittämisessä SAMKilla on tärkeä rooli. Ennakoivalla ja erottuvalla markkinoinnilla ja viestinnällä on jatkossakin ratkaiseva vaikutus niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin yritysten koulutuksessa.  Poolin jäsenten asiantuntijuutta on hyvä kuulla ja vastata opettajien erilaisiin koulutustoiveisiin sekä tarkastella mahdollisuuksia hankkia uusia työvälineitä. 

Timo Salomaa  

Kirjoittaja toimii lehtorina Palveluliiketoiminnan osaamisalueella ja Markkinoinnin osaajapoolin vetäjänä.   

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. LUMA-poolin jäsenet edustavat kolmea osaamisaluetta: Teknologia, Logistiikka ja meriteknologiaa ja Palveluliiketoimintaa. Osaanapooli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun ja vertailukehittämiseen näiden alojen välillä, erityisesti Rauman ja Porin kampusten tekniikan välillä. 

Rauman ja Porin kampusten LUMA-aineiden opettajien välinen yhteistyö on mahdollistanut ideoiden ja kokemusten jakamisen, mikä on ollut erityisen arvokasta opetuksen kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on fysiikan laboratoriotilojen vertailu, jossa pyritään jakamaan parhaat käytännöt ja kehittämään laboratoriotiloja molemmilla kampuksilla entistä toimivammiksi. 

LUMA-poolin tavoitteena on kokoontua kerran lukukaudessa, jotta jäsenet voivat jakaa ajankohtaisia kehityshankkeita, hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita. Nämä kokoontumiset tarjoavat mahdollisuuden syventää saman alan opettajien yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta. 

Osaajapoolitoimintaa tulee kehittää edelleen. On tärkeää pohtia, miten eri osaamisalueiden opettajat voivat työskennellä yhdessä entistä tehokkaammin ja miten yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti laajentaa tai muuttaa, jos tarpeet ja kehityskohteet muuttuvat. Vaikka LUMA-pooli on ollut hyödyllinen vertailukehittämisessä, kuten fysiikan laboratoriotilojen osalta, on tärkeää tarkastella myös sitä, miten se voi paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kehitystarpeisiin. 

LUMA-pooli on mahdollistanut syvällistä keskustelua ja tiedonvaihtoa kolmen osaamisalueen opettajien välillä. Tällaiset keskustelut ovat arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään, miten SAMKin LUMA-aineiden opetusta voidaan kehittää. Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat avainasemassa, jotta poolin toiminta pysyy ajankohtaisena ja vastaa muuttuvan koulutuksen tarpeisiin. 

Tämän blogin teossa olen hyödyntänyt ChatGPT-tekoälyä sekä tekstiin että kuvituskuviin. 

Pekka Huhtala 

Kirjoittaja toimii lehtorina Teknologia-osaamisalueella teollisessa ympäristössä ja LUMA-poolin vetäjänä.  

Nykyajan työelämässä menestyminen vaatii laaja-alaisesti erilaisia taitoja substanssiosaamisen lisäksi. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tavoitteena on jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen – mutta minkälaista osaamista he todella tarvitsevat? Kun katsotaan pitkälle työelämän vaatimuksiin, tärkeään avainasemaan hyvien arvosanojen rinnalle ovat nousseet joustavuus, kyky sopeutua muutoksiin ja monipuolinen, geneeristen työelämätaitojen osaaminen.

Kuva: Pixabay

Työelämä muuttuu, osaamistarpeet sen mukana

Työelämä on muutoksessa, ja työntekijöiltä vaaditaan laajaa työelämätaitojen kirjoa. Vaikka syvällinen substanssiosaaminen on tärkeää, se ei ole ainut menestyksen avaintekijä. On ilmeistä, että työelämässä vaadittuun osaamiseen ja oman näköisen uran rakentamiseen tarvitaan myös geneerisiä taitoja. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, oman toiminnan suunnittelua, vastuullisuutta, kykyä omaksua uutta sekä osaamista, jota voidaan soveltaa alasta toiseen.

Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy substanssiosaamisen kehittämisen rinnalla yleisiä työelämä- ja urasuunnittelutaitoja. Toivottavasti näiden taitojen sanoitukset eivät jää vain opetussuunnitelmien sanahelinäksi. Urasuunnittelutaidot auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja laajentamaan näkemystä siitä, mihin kaikkeen he voivat osaamistaan hyödyntää.

Osaamisen sovellettavuus eri aloille

Perinteisesti korkeakoulututkinto valmistaa opiskelijat tiettyyn alaan. Nykyajan työelämässä korkeakoulutetun asiantuntijan osaamista arvostetaan yhä enemmän myös perinteisten ammattirajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen on keskeistä. Nämä taidot tukevat oman osaamisen tunnistamista ja soveltamista myös muilla kuin omaa koulutusta vastaavilla osaamisaloilla.

Esimerkiksi englannin opettaja voi toimia pelialalla tai kasvatustieteilijä HR-ammattilaisena – tässä korostuu juuri oman osaamisen sovellettavuus uusille aloille. Tiimeihin tarvitaan erilaista osaamista. Näin ollen työelämä hyötyy osaajista, jotka voivat toimia monialaisesti, ja työntekijät puolestaan kokevat, että heidän osaamisellaan on laajempia käyttömahdollisuuksia.

Urasuunnittelutaitojen opettamiseen ja oppimiseen on erilaisia tapoja. Yksilöohjauksessa opiskelija voi saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea uransa suunnitteluun. Ryhmäsessioiden kautta saadaan erilainen, mahdollisesti monitahoisempi näkökulma. Ryhmäohjauksessa eri alojen opiskelijat tuovat mukanaan omaa substanssiosaamistaan ja pääsevät samalla pohtimaan sitä, miten omaa osaamista voidaan hyödyntää uusilla alueilla. Kun opiskelijat jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan ryhmässä, he oppivat peilaamaan omaa osaamistaan muihin ja laajentavat ymmärrystään myös omista työmahdollisuuksistaan.

Urasuunnittelutaitoja voi oppia myös itsenäisesti esim. verkossa erilaisia ammattikuvauksia, koulutusmahdollisuuksia ja työmarkkinoita tutkien sekä persoonallisuustesteihin tutustuen. Urasuunnittelutaitojen opiskelu ja oppiminen on tärkeää, sillä ne auttavat tekemään tietoisia päätöksiä oman uran suunnasta ja edistämään siihen kuuluvia tavoitteita.

Työelämän haasteet ja koulutuksen mahdollisuudet

Vaikka monialaiset taidot ovat arvokkaita, työpaikkailmoituksissa korostetaan edelleen tietyn substanssin hallintaa. Tämä saattaa rajoittaa hakijapoolia ja kaventaa näkökulmaa. Opiskelijat, jotka ovat saaneet ohjausta tai kehittäneet itsenäisesti omia urasuunnittelutaitojaan ymmärtävät, että heidän osaamisensa voi olla arvokasta monella eri alalla. Työelämä, joka arvostaa joustavuutta ja osaamisen sovellettavuutta, voi myös vahvistaa opiskelijoiden tunnetta siitä, että heillä on mahdollisuuksia – riippumatta siitä, miltä alalta he valmistuvat.

SAMKin strategian mukaisesti jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen on tavoite. Tulevaisuuden menestyksen takaa kokonaisvaltainen valmistautuminen työelämän vaatimuksiin. Ne valmistuvat opiskelijat, jotka omaavat vahvat urasuunnittelutaidot, eivät ole vain oman alansa osaajia, vaan osaavia, mukautuvia ja luovia asiantuntijoita, jotka voivat menestyä alati muuttuvassa työelämässä.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.

Kirjoittajat: Mari Linna, Hanna Viskari ja Marjo Keckman

Mari Linna toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina, Hanna Viskari ja Marjo Keckman opinto-ohjaajina.

Kirjoittajat osallistuivat marraskuussa 2024 kansainväliseen ohjausalan konferenssiin Jyväskylässä ja inspiroituivat pohtimaan työelämätaitojen merkitystä korkeakouluopinnoissa.

Uuden lukukauden aloitus on jännittävää aikaa uusille opiskelijoille. Heidän opintojensa aloitusta valmistellaan korkeakouluissa huolella ja ennakoiden, hyvissä ajoin. Opettajatutorit laativat aloituspäivien esitysmateriaaleja ja kokoavat kaiken tarvittavan valmiiksi yhdessä opinto-ohjaajien ja muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hyvä perehdytys korkeakouluopintoihin ja -käytänteisiin on tärkeää uudelle opiskelijalle onnistuneen opintojen aloituksen ja hänen opiskelukykynsä kannalta.

Uuden lukukauden aloitus on aivan yhtä jännittävää, jollei vielä jännittävämpääkin, uudelle opettajalle, varsinkin jos hän ei ole aiemmin opettanut ammattikorkeakoulussa. Mahdollinen siirtyminen työelämästä koulutusmaailmaan, toiselta kouluasteelta korkeakouluun tai mahdollisen pitkän poissaolon jälkeen opetustyöhön palaaminen ovat merkittäviä hetkiä. Uusi työ korkeakouluopettajana voi olla innostavaa, mutta myös kuormittavaa, jos opettaja ei saa riittävää tukea alkuvaiheessa. Opettajan työssä yhdistyvät pedagoginen osaaminen, opiskelijoiden tukeminen ja hallinnolliset velvollisuudet. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys voi tehdä tämän kokonaisuuden hallinnasta paljon helpompaa – ja mikä tärkeintä, se tukee opettajan pedagogista hyvinvointia.

Uuden henkilöstön perehdyttäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on jaettu kolmeen osaan: työhöntulovaiheen perehdyttäminen, omaan työhön perehtyminen sekä perehdytyksen arviointi. Henkilöstön perehdyttämistä koskevassa menettelyohjeessa kuvataan perehdytysprosessin eteneminen, vastuut ja sen eri vaiheet. Uuden henkilön perehdyttämiseen on käytössä perehdytyssuunnitelma sekä yhteinen yleisperehdytyksen materiaali. Vuonna 2024 SAMKissa järjestettiin uusien auditoijien koulutus. Koulutukseen osallistujat suorittivat niin sanottuna sisäisenä harjoitusauditointina uuden henkilöstön perehdyttämisprosessin auditoinnin. Tuolloin yhtenä auditoijana toimineena minulle vahvistui hyvän perehdytyksen korvaamaton merkitys.

Miksi perehdytykseen kannattaa panostaa?

Uuden opettajan onnistuneella perehdyttämisellä on valtava merkitys sekä työn aloittamisen sujuvuudelle että henkiselle jaksamiselle. Kun perehdytys suunnitellaan ja toteutetaan kunnolla, opettaja saa heti alussa tunteen siitä, että hän on tervetullut ja osa työyhteisöä. Tämä tunne on ratkaiseva: se luo pohjan sitoutumiselle ja varmuudelle oman työn tekemisessä.

Ilman hyvää perehdytystä opettajan työ voi nopeasti muuttua stressaavaksi. Ensimmäinen vuosi uudessa työssä on aina opettelua, mutta jos tuki ja ohjeistus puuttuvat, ovat ristiriitaisia tai vajavaisia, kuormitus kasvaa merkittävästi. Selkeät ohjeet ja materiaalit auttavat hahmottamaan työhön kuuluvat tehtävät ja vähentävät epävarmuutta. Hyvä perehdytys ei ole vain valmiiden diaesitysten läpi kahlaamista. Se on huolehtimista ja rinnalla kulkemista sekä uuden opettajan vastuiden ja velvollisuuksien avaamista. Onnistunut perehdytys on työkalujen antamista työn tekemistä varten.

Kuva: Pixabay

Tietoa ja tukea ilman turhaa säätöä

Yksi perehdytyksen keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että opettaja saa käyttöönsä kaiken tarpeellisen tiedon ajantasaisesti ja helposti. Liian usein perehdytyksessä on puutteita: tieto on hajanaista, perehdyttäjät eivät ole itse ajan tasalla tai työvälineiden saamisessa on viiveitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi opettaja joutuu selvittämään asioita itsenäisesti – usein kiireessä ja paineen alla.

Opettajien kohdalla on erityisen tärkeää, että he saavat tukea opetussuunnitelmien hallintaan ja vaativien ohjaustehtävien, kuten opinnäytetöiden, ohjaukseen. Ilman riittävää perehdytystä nämä tehtävät voivat tuntua ylivoimaisilta, ja uusi opettaja saattaa jopa toimia virheellisesti. Onnistunut perehdytys varmistaa, että opettaja tietää, mistä saa apua ja keneltä voi kysyä neuvoa. Hän myös tuntee työtänsä ohjaavat menettely- ja toimintatavat.

Palaute vie perehdytystä eteenpäin

Perehdytyksen ei pitäisi olla kertaluontoinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jota arvioidaan ja kehitetään. Palautteen kerääminen on tässä keskeistä. On tärkeää kysyä sekä perehdytettäviltä että perehdyttäjiltä, miten prosessi sujui ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tämä auttaa luomaan entistä toimivampia käytäntöjä ja varmistaa, että perehdytys vastaa aidosti työn tarpeisiin.

SAMKissa perehdytyksestä saatu palaute käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin myös työsuojelunäkökulma tulee huomioitua. Palautteita luetaan ja käsitellään toki vuoden mittaan säännöllisesti ja tartutaan mahdollisiin esiin nousseisiin epäkohtiin. Perehdytysprosessia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.

Hyvä alku kantaa pitkälle

Kun uuden opettajan perehdytys onnistuu, hän pääsee keskittymään siihen, mikä työssä on tärkeintä: opettamiseen ja opiskelijoiden tukemiseen. Tämä näkyy suoraan myös työn laadussa ja opettajan omassa pedagogisessa hyvinvoinnissa. Hyvinvoiva opettaja jaksaa innostaa ja inspiroida myös opiskelijoitaan.

Perehdytys ei ole vain hallinnollinen velvoite, vaan arvokas investointi – niin opettajan kuin koko korkeakouluyhteisön hyväksi. Siksi sen kehittämiseen ja ylläpitoon kannattaa panostaa. Hyvä perehdytys voi olla se ratkaiseva tekijä, joka tekee uudesta työstä inspiroivan, eikä uuvuttavaa.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.

Mari Linna

Kirjoittaja toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina.

We visited PXL University of Applied Sciences and Arts in May 2024. The visit took place at the central offices of PXL in Hasselt.

The beautiful city of Hasselt is located just an hour’s train ride from Brussels. With a population of around 80,000, the city lies in the province of Limburg along the Demer River in the Flemish region. Founded as early as the 7th century, the old city is definitely worth a visit.  Despite its rich history, Hasselt is a modern and developing city. Along the streets of the city center, you’ll find a variety of cozy cafés perfect for a leisurely coffee break. Hasselt is particularly known for its local Gin, or Jenever, and chocolate making, which can be considered an art form. The beautiful murals that adorn the cityscape are also a delightful sight.

During our visit, we were warmly welcomed by Ruth Jamers, Frauke van der Rijt, and Kristien Bauwens, staff members of the central department of education, and the institutional coordinator of international relations, respectively.

Photo: PXL University of Applied Sciences

The visit included presentations from both SAMK and PXL, discussions on educational approaches, flexible curricula, mixed learning, distance learning, and the use of online tools and techniques in lessons. We also had the opportunity to learn about PXL’s tracking and registration system for internships, workplace learning, projects, and graduation assignments, as well as their professionalization and support for teachers.

The visit also included a tour of the PXL-Digital department, where we learned about online learning in joint programs, course units with a strong grounding in online learning, and the use of virtual reality in classes. The visit concluded with a visit to the PXL Centre for Digital Learning, where we learned about the coaching and training strategies of the Centre, the MiXed learning label, and the use of VR and XR in the study programs of PXL-Healthcare.

Photo: Jukka Juhala

Overall, the staff visit to PXL University of Applied Sciences and Arts was a success, providing valuable insights and knowledge exchange between the two institutions. It was filled with interesting programs, and the staff welcomed us warmly. We had the opportunity to see many fascinating things, and we hope to have the chance to explore and develop more together in the future.

Jukka Juhala, System Specialist

Katja Lempinen, Senior Adviser

Projektiammattilaiset ry (PRY) järjestää vuosittain tapahtuman nimeltä Academic Summit, joka on toiselta nimeltään työpaja- ja verkostoitumisfoorumi yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitossektorin toimijoille. Tapahtuman tarkoitus on tarjota mahdollisuus verkostoitua ja oppia kollegojen kanssa uutta projektinjohtamisen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Historian perusteella tapahtumat on järjestetty Uudenmaan alueella, mutta nyt tempauksena on jalkauduttu maakuntia kiertelemään. Tämä oli loistava ratkaisu. Vuoden 2024 tapahtuma järjestettiin Turussa, jossa tapahtuman tiloja isännöi Åbo Akademin tuotantotalouden professori Magnus Hellström. Tapahtuman fasilitoinnista vastasi PRY:n toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä. Tapahtuman yhteydessä tutuksi tuli Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Suomen yliopistokiinteistöjen käyttöön vuonna 2021 luovutettu Aurum-rakennus ja sen vaikuttavat puurimapinnat. Turun kampus osoitti arkkitehtuurillaan, kuinka kampuksen sisäänkäynti voi olla yhtä aikaa arvokas; mutta myös tietyllä tavalla kodikkaan lämmin ja luokseen kutsuva. Tapahtuma oli sisällöltään rikas, monipuolinen ja erittäin mielenkiintoinen.

Kuvat: Anni Hamari

Esityksiä pitivät Yrkeshögskolan Novia, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi, ja lisäksi case-esityksen tarjoili Turun kaupunki ”Turku hiilineutraaliksi 2030”-ohjelmallaan. Pääsin todistamaan myös vieressäni istuneen Young Crew Finlandin johtajan Milla Rannan ammattitaitoa ja karismaa. Opiskelijoiden ja nuorten osaajien näkökulmasta Projektiammattilaiset ry tarjoaa vaihtoehtona Young Crew Finland – jäsenyyttä, joka on tarkoitettu alle 35-vuotiaille projektitoiminnan ammattilaisille tai sellaiseksi haluaville. Nuoren aikuisen on lähes poikkeuksetta vaikeaa asettaa jalkaansa oven väliin. Young Crew Finland on olemassa myös juuri tällaista ”kynsien teroittelua” varten, jossa tuleva motivoitunut ammattilainen voi kehittyä ja kasvaa, eli hankkia projektialan työkokemusta ja tietoa.

Tapahtumassa saimme Mäkelältä muistutuksen siitä, kuinka noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu erilaisista projekteista. Lisäksi jokaisen on tiedostettava, että projektit ovat muutoksen ja uudistumisen välineitä. Muutokset eivät todennäköisesti tule loppumaan, joten projektiosaamista tarvitaan. Me emme jää pyörimään mystisesti seisahtuneeseen tilaan, jossa prosessi pyörii samoilla asetteilla hamaan tulevaisuuden loppuun saakka – luultavasti? Hyvin johdetuilla projekteilla kehitetään lisäksi koko yhteiskuntaa, ja jaan tämän näkemyksen. Olen uskotellut opiskelijoillemme, kuinka merkittävää projektityöskentely voi parhaimmillaan olla. Kuinka voidaan kehittää yhteiskuntaa tekemällä merkityksellistä työtä, ja kuinka hyvässä yhteiskunnassa huolehditaan myös heikommista ja avun tarpeessa olevista. Jokainen työ on tärkeää, mutta erityinen työ on erityisen tärkeää.

Pedagogisesta näkökulmasta tapahtuma tarjoili timanttista settiä myös opettajan tehtävään työelämälähtöisenä kasvattajana. Inspiraatiota eniten synnytti ajatukset ”työntekoon sosiaalistamisesta” ja siitä, kuinka ”työskentelyn täytyy olla professionaalista, eli pohjautua teoriaan. Muuten se on mututietoa.” Uskon opiskelija-ainekseemme ja kasvatuksen kohottavaan vaikutukseen osana kehittyvää yksilöä. Mielestäni ehkä pedagogisesti vaikuttavin lause tilaisuudesta oli seuraava: ”opiskelija-aines ei ole muuttunut 100 000 vuoteen, mutta tietojärjestelmät ja kulttuuri ovat”, ja siinä lauseessa oli jotakin erityislaatuisen hienoa, mutta samalla pisteliäästi sivaltavaa. Englanniksi vastaava olotila voitaisiin tuntea termillä ”bittersweet truth”.

Verkostotapahtumat voivat aiheuttaa lähes hallitsematonta inspiraatiotulvaa ja yllättäviäkin yhteyksiä voi löytyä – ehkä säkin voisit kokeilla?

Anni Hamari

Kirjoittaja toimii Projektiosaamisen osaajapoolin vetäjänä.

Mitä tarvitsemme tulevaisuuden työelämässä? Opetushallitus julkaisi maaliskuussa 2024 raportin tulevaisuuden laaja-alaisista osaamistarpeista. Osaamistarpeet tulevat eniten kasvamaan erityisesti kyberturvallisuuteen, digitalisaatioon ja verkkoasiointiin liittyen. Laitteiden turvallinen käyttö on kansalaistaito  – ellei jo nyt, niin lähitulevaisuudessa. Tähän liittyvä eriarvioistumisen riski on tärkeää tunnistaa ja vastata siihen eri väestöryhmien koulutuksella. Kärkisijoilla laaja-alaisen osaamisen tarpeissa on myös monikulttuurinen osaaminen. Suomen väestörakenne muuttuu ja työelämässä kohdataan työyhteisön jäseninä ja asiakkaina ihmisiä eri kulttuureista. Tulevaisuuden keskeiseen työelämäosaamiseen kuuluvat avoin asenne, eettinen vastuullisuus, luovat ongelmanratkaisutaidot, kulttuurikompetenssi ja hyvä resilienssi. Edellisten lisäksi suurin tarve osaamisen lisäämiseen on kestävyysosaamisessa. Kestävyysosaamisesta tulee työn arkea: taitoa huomioida kaikenlaisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa esimerkiksi energiankulutus, päästöt, muut vaikutukset ympäristöön sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävät valinnat.

Osaamisen ennakointifoorumi suosittaa tunnistettujen laaja-alaisten osaamisten opettamista kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen monialaiset ja poikkitieteelliset toteutustavat vahvistavat laaja-alaisen osaamisen omaksumista. Oppilaitosten tulee kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Koulutuksen rakenteita täytyy saada joustavammiksi, jotta vastataan muuttuvan työelämän täydennyskoulutustarpeisiin. Ennakointifoorumi esittää toimenpiteitä koulutuksen kehittämiseksi keskeisten osaamisten osalta. Digitalisaatio-osaamisen opetusta tulisi kehittää monialaiseksi, poikkitieteelliseksi ja ilmiöpohjaiseksi. Kyberturvallisuus ja tekoäly tulisi huomioida sisältöinä. Kestävyysosaamisen koulutuksessa oppilaitosten, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on keskeistä. Ymmärrys monimuotoisuudesta ja taito ottaa vuorovaikutuksessa huomioon taustat ovat edellytyksiä menestyksekkääseen toimimiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä. Ennakointifoorumin suosituksiin voit tutustua paremmin blogin lopussa olevasta verkko-osoitteesta.

Tulevaisuuden laaja-alaiset osaamistarpeet eivät vaikuta kovin yllätyksellisiltä. Myös pääasialliset keinot niiden saavuttamiseksi koulutuksessa tulevat esille monissa yhteyksissä koulutuksen kehittämisen foorumeilla. Joustavat koulutusratkaisut, monialaisuus ja yhteistyö työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa nähdään keinoina toteuttaa laadukasta koulutusta jo nyt. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki olisi jo tehty.

Miten voimme vahvistaa oman korkeakoulumme kykyä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Yksi hyvä tapa tarkastella korkeakoulun pedagogista kehittämistä on soveltaa Marjo Joshin tutkimuksessaan esittelemää kokonaisvaltaisen pedagogisen suunnittelun viitekehystä. Sitä hyödyntäen laaja-alaisia osaamistarpeita tarkasteltaisiin organisaatiotasolla, pedagogisella tasolla ja tutkintotasolla. Meillä on hyviä yksittäisiä käytäntöjä ja toteutuksia kaikilla osaamisaloilla. Kaikkien osaamistarpeiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden systemaattinen huomioiminen ja kehittäminen kutsuu yhteiskehittämiseen ja dialogiin yli osaamisalarajojen.

Kirjallisuus

https://www.oph.fi/fi/tilastot/laaja-alaiset-osaamistarpeet-2040

Joshi, M. 2023. Holistic Design of Online Degree Programmes in Higher Education -– A Pedagogically Informed Design Framework

Päivi Muranen. Kirjoittaja on opetuksen kehittämisen koordinaattori ja sosiaalialan lehtori.