Palvelumuotoilun soveltaminen Satakunnan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä – case: Yrittäjän tutkinto-ohjelma

Satakunnan ammattikorkeakoulussa, SAMKissa, on ollut käynnissä mittava opetussuunnitelmien uudistus vuosina 2021 – 2023. OPS-uudistus kantaa nimeä Kohti kestävää pedagogiikkaa ja oppimista, ja se on toteutettu palvelumuotoilun keinoin. Uusissa opetussuunnitelmissa korostuvat kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja kansainvälisyyden teemat sekä jatkuva oppiminen ja geneeriset taidot työelämätaitoina. Yksi uudistettavista opetussuunnitelmista oli yrittäjän tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma.

Yrittäjän tutkinto-ohjelma käynnistettiin SAMKissa vuonna 2017. Tässä tutkinto-ohjelmassa korostuvat yrittäjämäiset tavat toimia eli uteliaisuus, jatkuva kehittäminen ja ketteryys. Vuonna 2021 yrittäjän tutkinto-ohjelma siirtyi kokonaan verkkototeutukseksi, vaikka tämä opetussuunnitelma oli vielä ”vanhaa mallia” eli pedagoginen lähestyminen oli pääsääntöisesti kontaktiopetusta. Tutkinto-ohjelmassa otettiin tästä syystä koko SAMKin yhteinen OPS-uudistus ilolla vastaan.

Vuosi 2021 oli ymmärtämisen ja kiteyttämisen aikaa. Palvelumuotoilussa tämä on vaihe 1: Mahdollisuuksien kartoittaminen ja asiakasymmärrys. Opetussuunnitelmauudistuksen käynnistymiseen vaikuttivat useat taustatekijät, joita olivat mm. Arenen uudistuneet kompetenssit, Suomen sitoutuminen YK-liiton kestävän koulutuksen tavoitteeseen, uraseurantakyselyn tulokset ja Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama tavoite saada Suomesta joustavan ja kestävän koulutuksen mallimaa. Edellä mainittuihin taustatekijöihin perustuen SAMKissa päätettiin aloittaa koko oppilaitosta koskeva opetussuunnitelmien uudistusprosessi. Opetussuunnitelmatyön vetäjille järjestettiin palvelumuotoilun perehdytyskoulutus ja laadittiin toimintasuunnitelma opetussuunnitelmien uudistuksen toteuttamisesta. Mahdollisuuksien kartoittamisen ja asiakasymmärryksen -vaiheessa ops-työssä nousivat esiin perehtyminen tausta-aineistoihin, osaamistarpeiden ennakointi, työelämästä tulevien signaalien lukeminen, vertailukehittäminen ja ylimmän johdon tuen merkityksen tärkeys ops-työn onnistumiselle. OPS-työ vaatii riittävän resurssin, tahtotilan, sitoutumisen, yhteisen ymmärryksen organisaatiossa ja ennalta laaditun aikataulutuksen ja toimintasuunnitelmassa pysymisen.

Yrittäjän tutkinto-ohjelman OPS-uudistuksessa haluttiin hyödyntää palvelumuotoiluprosessia. Sitä hyödynnetään tutkinto-ohjelmassa myös muuten, esim. osallistamalla opiskelijoita kehittämään toimintaa ja tarkkailemalla ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Opiskelijoilta kerätään tietoa mm. erilaisten oppimistehtävien yhteydessä ja opintojaksopalautteista sekä haastattelemalla heitä säännöllisesti.

Yrittäjän tutkinnon osalta OPS-työskentely käynnistyi sisäisesti tutkinto-ohjelman arvojen kirjaamisella. Tärkeimmiksi arvoiksi listattiin joustavuus, matala hierarkia, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys sekä itsensä haastaminen. Helmikuussa 2022 tutkinto-ohjelman opettajien kesken pidettiin workshop, jossa käytiin läpi, mitä tietoa oli sillä hetkellä saatavilla, ja millaista tietoa tarvittaisiin lisää. OPS-työskentelyssä korostui se, ettei heti lähdetty suunnittelemaan yksittäisiä opintojaksoja vaan haluttiin koko ajan pitää mielessä tulevat osaamisen tarpeet, ts. millaista osaamista yrittäjätradenomi tarvitsee vuonna 2030.

Lukuvuoden 2021 – 2022 aikana siirryttiin SAMK-tasolla ideointiin, seulontaan ja konkretisointiin. Palvelumuotoilussa tämä on vaihe 2: Konseptointi. Eri käyttäjäryhmiä osallistettiin opetussuunnitelmatyöhön järjestämällä matalan kynnyksen ops-työn aamukahveja verkossa, tapaamisia asiantuntijaopettajien monialaisille kehittäjäryhmille, opetussuunnitelmatyön työpajoja opettajille ja opetussuunnitelmavastaaville. Opiskelijoille toteutettiin kysely ja järjestettiin työpajoja opetussuunnitelman ja tutkinto-ohjelman opintojen sisältöjen kehittämisestä. Käytiin aktiivisesti vuoropuhelua eri henkilöstöryhmien ja työelämäedustajien kanssa. Konseptoinnin vaiheessa vuoropuhelu eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta yhteinen ymmärrys syntyy ja tavoite konkretisoituu.

Yrittäjän tutkinto-ohjelmassa kerättiin valtavasti tietoa palvelumuotoiluprosessin mukaisesti niin opiskelijoilta kuin talon ulkopuolelta, mm. tutustumalla muiden amkien ja yliopistojen yrittäjyysopintojen tarjontaan. Saatua tietoa luokiteltiin, ja pohdittiin, mistä asioista tarvitaan lisävaloa. Lisäksi käytiin benchmarkkaamassa kaksi ammattikorkeakoulua, jotka ovat aktiivisia yrittäjyydessä (XAMK ja Savonia ammattikorkeakoulu). Näistä havainnoista koostui ensimmäinen hahmotelma, mitä SAMKin yrittäjän tutkinto voisi olla ja erityisesti vielä poissulkevana: mitä se EI halua olla.

Samana lukuvuonna OPS-prosessi eteni SAMK-tasolla kohti kehittämistä. Palvelumuotoilussa tämä on vaihe 3: Kehitys ja tuotanto. Koko henkilöstölle järjestettiin opetussuunnitelmatyön kick-off-tilaisuus SAMK goes Peda. Tilaisuudessa annettiin opetussuunnitelmatyön ohjeet ja tekemisen reunaehdot, yhteiset tekstit opetussuunnitelmien kuvausosiin sekä käytiin läpi aikataulutus. Käytännön työ aloitettiin yhteisesti määritellyistä osaamisista, kaikille yhteisistä opintojaksoista. Moodleen perustettiin avoin, päivittyvä OPS-työn alusta, johon koottiin materiaalia ja ohjeita ops-työn tueksi. OPS-prosessin etenemisestä tiedotettiin Moodle-pohjan, opetuspalveluiden tiedotteen, eri kehittäjäryhmien ja tiimien kautta. Kehityksen ja tuotannon vaiheessa yhteistyön monialaisuus tuottaa uusia avauksia ja luovia ratkaisuja. OPS-työssä korostuivat osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä vertaistuki. Opiskelijoiden äänen huomioiminen ja työelämän osallistaminen prosessiin nähtiin merkityksellisenä.

OPS-työssä on tärkeää ymmärtää, että kehittämisen kohteena ei ole pelkästään mitä opetetaan, vaan myös miten opetetaan, ts. sisältö ja muoto. Keväällä 2022 yrittäjän tutkinto-ohjelman opiskelijoille järjestettiin kaksi workshopia, ja näiden lisäksi opiskelijoilta kerättiin tietoa nettikyselyin. Palvelumuotoiluprosessissa korostuu tiedon äärelle pysähtyminen ja saatujen tulosten ”ihmettely”. Prosessi antaa liikkumavaraa ja mahdollistaa pinnan alla kytevien tärkeiden havaintojen esiin pääsyyn. Vasta tässä vaiheessa prosessia pitää määritellä, mikä on se kysymys, mihin palvelumuotoilulla halutaan vastausta. Yrittäjän tutkinto-ohjelmassa saatiin muodostettua kaksi kysymystä: mitä ovat yrittäjätradenomin osaamistarpeet vuonna 2030, ja miten toteutetaan Suomen paras yrittäjän tutkinto-ohjelma.

Lukuvuosi 2022 – 2023 on ollut operoinnin aikaa. Palvelumuotoilussa tämä on vaihe 4: Jalkautus ja operointi. Opetussuunnitelmat laadittiin tutkinto-ohjelmien tiimeissä, ja niistä pyydettiin lausunnot opiskelijakunnalta, työelämän yhteistyökumppaneilta ja osaamisalueiden johtotiimeiltä. Opetussuunnitelmat käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ammattikorkeakoulun monialaisessa asiantuntijaryhmässä, koulutustoimikunnassa. Opetussuunnitelmien valmistumisesta ja julkaisemisesta tiedotettiin säännöllisesti.

Syksyllä 2022 yrittäjän tutkinto-ohjelmassa pidettiin vielä yksi workshop, johon oli kutsuttu 15 työelämäasiantuntijaa. He edustivat yrittäjiä ja yrittäjyyteen liittyviä näköalatahoja, mm. paikallisen elinkeino- ja kehitysyhtiön ja uusyrityskeskuksen edustajat sekä yliopiston yrittäjyysprofessori. Workshopin tuloksena saatiin kattava sanapilvi kysymykseen ”mitä”. Vielä tässäkään vaiheessa OPSia ei käsitelty opintojaksotasolla.

Ulkoisen osallistavan workshopin jälkeen alkoi varsinainen opintojaksomuotoilu yrittäjän tutkinto-ohjelmassa. Palvelumuotoiluprosessin mukaisesti lähdettiin supistamaan näkökulmaa. Nyt oli vuorossa osaamissanapilven ja kaiken muun tiedon pilkkominen olennaisiksi kokonaisuuksiksi: millaisina moduuleina ja opintojaksoina OPS alkaisi rakentua, ja mitä osaamista yrittäjä tarvitsee vuonna 2030. Ensimmäinen prototyyppi yrittäjän tutkinto-ohjelman OPSista oli valmis esiteltäväksi marraskuussa 2022. Se demottiin opiskelijoille eli jälleen osallistettiin ja keskustelutettiin. Tämän kierroksen myötä saatiin alustavaa näkemystä kysymykseen ”miten”.

Alkuvuonna 2023 OPS-työ yrittäjän tutkinnossa konkretisoitui kädet savessa -vaiheeseen. Silloin kirjoitettiin yksittäisten opintojaksojen sisältöjä, neuvoteltiin osaamisalueiden välillä, ja lopulta yrittäjän tutkinto-ohjelman uusi opetussuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin koulutustoimikunnassa maaliskuussa 2023.

Huomioitavaa yrittäjän tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmatyössä on ollut se, että on tietoisesti vältetty ”normaalia” lähestymistä OPS-prosessiin. Hyvin usein OPS-työ ja suunnittelu lähtee siitä, mitä opettajat osaavat opettaa, ts. minkälaista substanssia on oppilaitoksessa jo olemassa. Kun ollaan luomassa näin laajasti uutta sisältöä (tässä tapauksessa n. 10 täysin uutta opintojaksoa), haastaa tämä oppilaitoksen myös sisäisesti pohtimaan, miten työ resursoidaan. Yrittäjän tutkinto-ohjelman lähtökohta edesauttoi opettajat tilanteeseen, jossa opettajat ovat itsekin uuden äärellä, ja he pääsevät uuden opetussuunnitelman myötä kerryttämään itsellekin uutta osaamista.

Palvelumuotoilu on oiva tapa osallistaa henkilökunta, opiskelijat ja sidosryhmät opetussuunnitelmien uudistamiseen. Yhteistyön ja tiedottamisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa missään prosessin vaiheessa.

Mari Linna ja Pia Marjanen

Kirjoittajat: Mari Linna on ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori Opetuspalveluissa, ja Pia Marjanen on opetussuunnitelmavastaava ja lehtori Yrittäjän tutkinto-ohjelmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *