Täydellisessä maailmassa opiskelijavaihdot suunniteltaisiin niin hyvin osana HOPS-prosessia, että opiskelija tietäisi jo ennen vaihtoon lähtöään, että jokainen ulkomailla suoritettu opintojakso korvaa opintojakson SAMKissa hänen tutkinto-ohjelmastaan, ja täten vie häntä kohti valmistumista. Tämä edellyttäisi myös vaihtokohteiden kurssitarjonnan hyvää tuntemusta opettajilta, jotka osaisivat ohjata opiskelijaansa valitsemaan sopivat opintojaksot. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole ihan näin selvä, sillä esimerkiksi kohdekorkeakoulun kurssitarjonta vaihtelee lukuvuodesta toiseen, ja kv-yhdyshenkilöt vaihtuvat sekä SAMKissa että maailmalla. Ennen vaihtoa tehtävä opintosuunnitelma toimii kuitenkin hyvänä ohjenuorana sekä opiskelijalle että opettajalle siitä, mitä on sovittu. Suunnitelmaan kuuluu Erasmus+ vaihdoissa myös hyväksiluvun taulukko, eli jo ennen vaihtoa opiskelijalle on selvää, miten vaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan hänen tutkintoonsa.
Kansainvälisyyspalvelut järjestävät opiskelijoille vaihtoinfoja ennen vaihtoon hakua mutta myös erillisen lähtöorientaation niille opiskelijoille, jotka jo tietävät lähtevänsä maailmalle. Vaihdon jälkeen järjestetään paluuorientaatio, jonka aikana käydään läpi mm. oman osaamisen tunnistamista sekä vaihdossa opitun ja koetun yhdistämistä omiin tavoitteisiin ja esimerkiksi toiveisiin työelämän suhteen.
Ulkomaanjakso kerryttää juuri niitä taitoja, joita työelämässä arvostetaan alasta riippumatta. Opetushallituksen (OPH, ent. CIMO) ja Demos Helsingin julkaiseman Piilotettu Osaaminen -tutkimushankkeen (2013) mukaan kansainvälisen kokemuksen kautta hankittu osaaminen on muutakin kuin kielitaitoa, kulttuurista osaamista ja suvaitsevaisuutta; mm. sopeutumiskyky, ennakkoluulottomuus, ongelmanratkaisutaidot, tuottavuus, uteliaisuus, paineensietokyky ja sitkeys kasvavat. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita työnantajat etsivät palkatessaan uusia työntekijöitä. Taito ymmärtää kulttuurieroja ja tulla toimeen luontevasti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ovat yhä tärkeämpiä myös Satakunnassa.
Kansainvälisyysosaamista voi korkeakouluissa tehdä näkyväksi esimerkiksi digitaalisilla osaamismerkeillä. Joissakin korkeakouluissa on käytössä kansainvälistymiskokonaisuus, jolla opiskelija voi valmistuessaan osoittaa osaamistaan. Opetussuunnitelmatyössä kansainvälisyysosaamisen tulisi näkyä alasta riippumatta. Kansainvälisten asioiden kevätpäivillä OPH:n pääjohtaja Minna Kelhä kiteytti asian avajaispuheessaan näin: ”Meidän on tärkeää varmistaa maamme elinvoimaisuuden ja kilpailukykyisyyden edellytyksiä huolehtimalla valmiuksista toimia globaalissa maailmassa. On tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmämme vastaa vahvistuvaan keskinäisriippuvuuteen ja globalisaatioon liittyviin osaamistarpeisiin. Korkeakouluopintojen tulisi tuottaa jokaiselle valmiuksia, osaamista ja kyvykkyyttä toimia globaalissa maailmassa.”
SAMKin kansainvälisyyspalvelut valmisteli OPS-uudistuksen aikaan kyselyn osaamisalueille kansainvälisyyden huomioimisesta opetussuunnitelmatasolla. Tarkoituksena oli kartoittaa tutkinto-ohjelmiin sopivia ajankohtia lähteä vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille, jotta voimme tarjota sopivia kansainvälistymisvaihtoehtoja opiskelijoille. Kaikille ei sovi lukukauden vaihto, mutta viikon lyhyt vaihto voikin olla erittäin tervetullut mahdollisuus kansainvälistyä! Vaihdosta kiinnostuneille on tarjolla erilaisia väyliä ja ohjelmia, jotka kattavat Euroopan lisäksi useita kohteita mm. Aasiassa ja USA:ssa.
Kyselystä kävi ilmi tarve koronapandemian jälkeisille tietoiskuille vaihtoon lähtöön liittyen. Kansainvälisyyspalveluista onkin pidetty tänä keväänä infoja kv-teemoista sekä suomen- että englanninkielisille ryhmille, ekavuotisille ja jo pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Käynnissä olevan lukuvuoden alussa pidimme opettajatutoreille kv-asioista oman infon, ja vuoden mittaan on järjestetty useampikin info henkilökunnalle yhdessä muiden Länsi-Suomen korkeakoulujen kanssa mm. Erasmus+ ohjelman uusista mahdollisuuksista. Ensi lukuvuonna jatketaan.
Miten kansainvälisyyttä sitten on kuvattu SAMKin uusissa OPSeissa? Vaihtoon lähtöön kannustetaan, monikulttuurisuustaitoja opetetaan monikulttuurisissa ryhmissä sekä monikielisissä yhteistoteutuksissa ja simulaatioissa, mainitaan kaksoistutkintomahdollisuudet, avataan sitä, miten SAMKissa voi kansainvälistyä lähtemättä ulkomaille (kotikansainvälisyys), jne. Vaihtoon lähtemiseen voi kannustaa monin tavoin: tutorkeskusteluissa, kontaktitunneilla, infoissa, arjessa opinnoissa, hyödynnetään vaihdossa olleiden puheenvuoroja opiskelijatilaisuuksissa, ja opettajat jakavat kokemuksiaan ulkomailta. Monessa vastauksessa tunnistetaan opettajatutorin ja OPS-vastaavan asiantuntijuuden ja tuen tärkeys.
Euroopan osaamisen teemavuosi alkoi juuri. Euroopan komission lanseeraaman vuoden yksi tavoitteista on varmistaa, että työikäisten osaaminen tunnistetaan, tehdään näkyväksi, ja että se vastaa työmarkkinoiden tarpeita. On tärkeää, että Satakunnassa jokaisella on tarvittavat tiedot ja taidot tulevaisuuden työelämää varten, ja kansainvälisyysosaamisen kerryttämisessä lyhyt tai pitkä vaihtojakso ja harjoittelu ulkomailla on hieno keino saavuttaa tämä tavoite!
Aiheesta lisää:
Erasmus Higher Education Impact Study 2019
Noora Maja. Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden koordinaattori Kansainvälisyyspalveluissa.