Palautteen antaminen ratkaisukeskeisesti
Keväällä 2023 SAMKissa kartoitettiin opiskelijoiden ajatuksia opetuksesta ja ohjauksesta, heidän voimavaroistaan, ajatuksiaan opiskeluympäristöstä sekä opiskelutaidoista opiskelijahyvinvointikyselyllä. Kyselyssä nousi esille useassa yhteydessä, kuinka merkittävästi opiskelijat haluavat saada palautetta osana opintojaan. He haluavat oppia sekä ymmärtää, miksi ovat saaneet kyseisen arvosanan riippumatta siitä, mikä arvosana oli. Palautteen saaminen nousi esille niin päivä-, monimuoto- kuin YAMK-opiskelijoidenkin vastauksissa. Palautteen saaminen liittyy tiiviisti opiskelutaitoihin ja oman itsensä kehittämiseen. Opiskelijahyvinvointikyselyssä opiskelijat toivat esille, että he haluavat oppia omista opiskelutaidoistaan ja itsestään oppijoina enemmän. Rakentavan palautteen merkitys on suuri opiskeluprosessissa ja opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä tukiessaan opiskelijaa hänen opinnoissaan.
Motivaation merkitys opiskelemisessa on kiistaton. Motivaatio on kytköksissä oppijan itseluottamukseen sekä minäpystyvyyden käsitteeseen ja opiskelijan uskomuksiin omista kyvyistään oppia tai suoriutua annetuista tehtävistä. Opintomenestystä mitataan usein hyvien arvosanojen mukaan. Tärkeää olisi mitata sitä myös opintojen sujuvan etenemisen näkökulmasta. Menestyksen tunne on oppijalähtöinen, ja se määritellään yksilön subjektiivisesta näkökulmasta. (Meriläinen 2008, 146.) Motivaation lisäksi opiskelijalla tulee olla mielenkiintoa paitsi opiskeltavaan asiaan myös itsensä kehittymiseen. Opettajan tulisi ottaa huomioon tuo mielenkiinnon herättely ja motivaation ylläpitämisen merkitys omassa opetuksessaan myös pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelija, joka kokee menestyvänäsä esimerkiksi opintojen etenemisen tai oman ammatillisen kasvun myötä, motivoituu oppimaan ja opiskelemaan enemmän itsensä vuoksi. Tässä oppimisen prosessissa korostuu palautteen saamisen merkitys. Opiskelija, joka panostaa annettuun tehtävään ja pyrkii parhaaseensa, voi pettyä saadessaan arvioinnissa pelkän arvosanan. Opiskelijahyvinvointikyselyssä (SAMK 2023) opiskelijat toivat esille, kuinka pelkkä numero tuntuu kylmältä ja turhalta eikä anna sellaista motivaatiota nostattavaa palkinnon tunnetta, jota opiskelijat kaipaavat. Myös kaikille samanlainen ”copy-pastettu”-lause todetaan latistavaksi. SAMKin opiskelijat tuovat opiskelijahyvinvointikyselyn vastauksissa esille, kuinka heille on tärkeää saada opettajalta edes muutaman virkkeen mittainen palaute tehtävästä. Tällä tavalla voimme opettajina osoittaa, että olemme ajatuksella paneutuneet opiskelijan palauttamaan tehtävään. Ohjaamme arvioinnin myötä häntä kohti ammattitaitoa ja asiantuntijuutta samalla huolehtien opiskelijan motivaatiosta hänen opinnoissaan.
Palautteen antamista voi harjoitella ja sitä voi myös kehittää osana omaa ammattitaitoaan. Opetuksen pedagogisena työotteena on viime aikoina noussut esille palautteen antaminen ratkaisukeskeisesti. Sandbergin (2022, 95) mukaan ratkaisukeskeisyydessä oleellista ovat rohkaisevat ajattelumallit ja puheenaiheet sekä toiveikkuuden luominen tulevaan. Perinteisen ongelmakeskeisen ajattelumallin ja toimintatavan suuntaaminen tietoisesti eteenpäin kohti ratkaisukeskeisyyttä vaatii taitoa vaihtaa näkökulmaa. Tavoitteena on nähdä toivoa ja mahdollisuuksia tilanteissa, jotka saattavat olla huolestuttavia ongelmineen. Ratkaisukeskeisessä työotteessa huomioidaan pienetkin onnistumisen hetket. Palautteen antamisen yhteydessä ratkaisukeskeisesti toimiminen ei poista negatiivisen palautteen antamista, mutta se muuttaa muotoaan positiiviseksi jatkossa huomioitavaksi asiaksi. Tärkeää on myös muistaa, että jokaisessa tehtävässä, johon opiskelija on paneutunut, on jotain hyvää ja kehumisen arvoista.
Jokainen meistä kaipaa kehuja. Positiivisen palautteen saamisella ja hyvien hetkien sanoittamisella on iso myötävaikutus opiskelumenestykseen. Positiivisen palautteen ilmapiiri, katse tulevassa ja kehittymisen mahdollisuus kasvattavat opiskelijoiden motivaatiota sekä menestyksen tunnetta. Kaikki myönteiset huomiot saavat aikaan meissä myönteisiä tunnetiloja sekä saavat meidät kokemaan arvostusta (Sandberg 2022, 127). Ratkaisukeskeisen palautteen myötä oppimisen muistijälkiä voi vahvistaa positiivisiksi. Kun opiskelija saa myönteistä, rakentavaa palautetta, pystymme yhdessä luomaan korkeakoulustamme myönteisen oppimisen paikan myös opiskelijan mielikuvissa. Tehtäviin, tentteihin ja muihin opintosuorituksiin liittyvät negatiiviset ja ahdistavat tunteet ovat usein epävarmuutta ja pelkoa siitä, ettei osaa mitään tai ei osaa näyttää osaamistaan opettajan vaatimalla tavalla. Turvallisen ilmapiirin luomisella ja ratkaisukeskeisellä palautteen antamisella voimme vaikuttaa koko yhteisöömme niin makro- kuin mikrotasolla. Kun koemme olevamme psykologisesti turvallisessa paikassa, voimme olla rennosti omana itsenämme, koemme saavamme arvostusta ja kunnioitusta, ja koemme, että meistä välitetään (Sandberg 2022, 156). Tätä opiskelijamme toivat vahvasti esiin opiskelijahyvinvointikyselyssä, ja tähän on jokaisen SAMKilaisen reagoitava. Muutos ei vaadi suuria resursseja, vaan ilmapiirin ja asenteiden tarkastelua. Välittämisellä voimme siivittää opiskelijamme menestykseen.
Elina Elo. Kirjoittaja on päätoimisena tuntiopettajana HYVOlla.
Lähteet
Meriläinen, M. 2008. Opiskeluympäristön pedagogiset hyvinvointitekijät yliopistossa. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) 2008. Pedagoginen hyvinvointi. Suomen Kasvatustieteellinen seura. 135–153.
SAMK. 2023. Opiskelijahyvinvointikysely. Samkin opiskelu- ja hyvinvointikehittämisryhmä.
Sandberg, E. 2022. Haastava käyttäytyminen. Vahvuusperustainen ja ratkaisukeskeinen työote.