Kollegiaalista pedagogista kehittämistä SAMKissa

Tänään verkkototeutettiin yksi vuosittain toistuvista SAMKgoesPeda-päivistä oman henkilökunnan pedagogisen kehittämistyön voimin. Workshopeissa esiteltiin oman opetuksen kehittämishankkeita, sisäisiä sekä kansallisessa ja kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä toteutettuja. Meidän päivämme huipentui Ilkka Halavan puhuttelevaan esitykseen ja keskusteluun koulutuksen tulevaisuudesta. Olipa taas hienoa voida todeta, miten tinkimättömästi, rohkeasti ja kokeiluihinkin tarttuen digitaalinen opetus menee eteenpäin eri substanssialoilla ja kokonaisuutena yhteisen kehittämisen hengessä.

Olemme matkalla entistä tavoitettavampaan, monimuotoisempaan ja avoimempaan korkeakoulutuksen tarjontaan kaikkia korkeakouluja puhuttelevien Digivisio 2030 -tavoitteidenkin kannustamana. Digitaalisuus kumoaa etäisyydet ja toteuttaa korkeakoulutuksen saavutettavuuden, mutta digitaalisuus yksin ei sitä tee. Tavoitteita riittää vielä siinä, että koulutustarjonta saadaan laajasti näkyviin, oppija löytää sieltä hakemansa ja pääsee siihen helposti ilmoittautumaan ja osallistumaan olipa korkeakoulu mikä tahansa koulutuksen toteuttajana. Kehittyminen edellyttää siten teknologian, mutta myös pedagogiikan käytäntöjen ja periaatteiden aiempaa parempaa yhtenäistymistä. Yhteiskehittäminen ei ole varsinaisesti uusi asia, mutta se tullee olemaan asia, joka osaltaan myös haastaa yhteistyöhön korkeakoulujen sisällä ja välillä entistäkin vahvemmin.

Olen aiemmin puhunut pedagogisen johtamisen teemasta. SAMKgoesPeda on esimerkki pedagogisen johtamisen osasta, kollegiaalisesta yhteistyöstä, jota ei aina pedagogiseksi johtamiseksi mielletäkään. Kyse on henkilöstön omasta osaamisen kehittämisestä, jota on ohjattu laajemmin pedagogisen työn johtamiseen liittyvin tavoittein ja jota tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia yhteiseen jakamiseen.

Pedagogisen johtamisen kokonaisuus tämän tyyppisessä asiantuntijatyössä toimii, kun kehittämistoimien eri osapuolet tunnistetaan ja heille tarjotaan tila ja mahdollisuus toimia.

Today, in the annual SAMK Goes Peda, we were talking about the future of teaching and learning, which has been and is being built at SAMK through projects for the development of education – internal projects and, more broadly, through various project collaborations. We heard several presentations about these today – some in Finnish, some in English. ​ Key words were learner-centredness, learning environments and new ways of learning. ​​

The development of education should be understood as a process which is constantly evolving and in which it is important to be involved. SAMK has been organising internal training and induction courses on teaching development for many years to ensure that, as a university of applied sciences, we stay on the track in the development of pedagogical work. ​

Eeva-Leena Forma

Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämispäällikkö.

Pedagogisella johtamistoiminnalla tukea opettajan työhön

Opetus korkeakoulussa on ottanut aina vain isompia harppauksia ja nopeammin kohti oppijalähtöisyyttä, saavutettavuutta, palvelevuutta ja oppijan ja työelämän tarvelähtöisyyttä. Suunta on selvä ja se näkyy korkeakoulupedagogiikan kansallisena kehittämisenä pedagogisissa verkostoissa ja lopulta kehittämispuheiden toteutumisena korkeakoulun opettajan työssä.

Opettajan työ on aina nähty hyvin itsenäisenä asiantuntijatyönä ja tietty autonomisuus on edelleen työnkuvaan kuuluva ainakin siinä, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla opetusta toteutetaan. Nopeasti kehittyvä pedagoginen työ korkeakouluissa ansaitsee hyvää pedagogista johtamistoimintaa. Tämä on tunnistettu KOKKO-hankkeen pedagogisen johtamistoiminnan osassa. Siinä 19 korkeakoulua kehittää omia pedagogisen johtamisen toimiaan kehittämisnäkökulmalla yhteisissä kehittämisverkostoissa. Korkeakoulutuksen opetusta koskevissa muutoksissa mennään hyvin lähelle opettajan oman työn hallinnan kokemusta ja työn identiteettikokemusta. Kysymys kuuluu, koetaanko pedagoginen johtaminen omaa opetustyötä tukevana.

Pedagogisen johtamistoiminnan kiinnittyminen asiantuntijan tehtävään korkeakoulussa
(Pedagogisen johtamistoiminnan työpaja, Forma E-L 26.4.2022).

KOKKO-hankkeen pedagogisen johtamistoiminnan työpajassa huhtikuussa identiteettipohdintaa käytiin suhteessa tunnistettuihin riippuvuuksiin. Totesimme, että identiteettikokemus ei synny tyhjiössä vaan se rakentuu paitsi aikaisemmista kokemuksista myös siitä korkeakouluympäristöstä, jossa nyt työskennellään. Korkeakoulu toteuttaa omaa johtamisen malliaan, toisinaan se voi olla hyvin rakenteinen, toisinaan dynaaminen ja laajasti johtamisosaamista ja -resurssia hyödyntävä toimintamalli. Malli tarjoaa paitsi rajat myös mahdollisuuden rakentaa toimintaa korkeakoulun sisällä hyväksyttävällä tavalla.

Opetushenkilöstön akateemisuus tai tieteenalalähtöisyys on yksi keskeinenkin osa identiteettikokemusta. Siihen vaikuttaa myös se, miten organisaatiossa kyetään tukemaan ja johtamaan henkilöstön laajaa ja monipiolista osaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Pedagogisessa kentässä lopulta oppijan kokemus on merkityksellinen kertomaan meille, miten onnistuimme, millaisina korkeakoulutoimijoina oppija meidät tunnistaa.

Digitaalisuus on edelleen yksi iso kehityssuunta, joka on jo tässä, mutta joka tuo uusia osaamisvaatimuksia jatkuvasti opettajan pedagogiseen työhön. Korkeakoulun tasolla määritetään muun muassa tuetut oppimisympäristöt ja niitä tukevat pedagogiset koulutukset – tällaiset pedagogiset kehittämistoimet ovat siten myös osa pedagogisen johtamisen toteuttamista omassa korkeakoulussa. Tänä päivänä korkeakoulupedagoginen kehittäminen kytkeytyy kansalliseen korkeakoulutuksen kehittämiseen jatkuvan oppimisen hengessä. Korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke antaa tähän kehittämiseen lisäarvoa jo nyt ja vielä pitkään.

Lue lisää korkeakoulupedagogiikasta

KOKKO-hanke 2021 – 2023

Korkeakoulupeda               

Digivisio 2030

Eeva-Leena Forma

Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämispäällikkö.