Nykyajan työelämässä menestyminen vaatii laaja-alaisesti erilaisia taitoja substanssiosaamisen lisäksi. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tavoitteena on jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen – mutta minkälaista osaamista he todella tarvitsevat? Kun katsotaan pitkälle työelämän vaatimuksiin, tärkeään avainasemaan hyvien arvosanojen rinnalle ovat nousseet joustavuus, kyky sopeutua muutoksiin ja monipuolinen, geneeristen työelämätaitojen osaaminen.
Kuva: Pixabay
Työelämä muuttuu, osaamistarpeet sen mukana
Työelämä on muutoksessa, ja työntekijöiltä vaaditaan laajaa työelämätaitojen kirjoa. Vaikka syvällinen substanssiosaaminen on tärkeää, se ei ole ainut menestyksen avaintekijä. On ilmeistä, että työelämässä vaadittuun osaamiseen ja oman näköisen uran rakentamiseen tarvitaan myös geneerisiä taitoja. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, oman toiminnan suunnittelua, vastuullisuutta, kykyä omaksua uutta sekä osaamista, jota voidaan soveltaa alasta toiseen.
Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy substanssiosaamisen kehittämisen rinnalla yleisiä työelämä- ja urasuunnittelutaitoja. Toivottavasti näiden taitojen sanoitukset eivät jää vain opetussuunnitelmien sanahelinäksi. Urasuunnittelutaidot auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja laajentamaan näkemystä siitä, mihin kaikkeen he voivat osaamistaan hyödyntää.
Osaamisen sovellettavuus eri aloille
Perinteisesti korkeakoulututkinto valmistaa opiskelijat tiettyyn alaan. Nykyajan työelämässä korkeakoulutetun asiantuntijan osaamista arvostetaan yhä enemmän myös perinteisten ammattirajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen on keskeistä. Nämä taidot tukevat oman osaamisen tunnistamista ja soveltamista myös muilla kuin omaa koulutusta vastaavilla osaamisaloilla.
Esimerkiksi englannin opettaja voi toimia pelialalla tai kasvatustieteilijä HR-ammattilaisena – tässä korostuu juuri oman osaamisen sovellettavuus uusille aloille. Tiimeihin tarvitaan erilaista osaamista. Näin ollen työelämä hyötyy osaajista, jotka voivat toimia monialaisesti, ja työntekijät puolestaan kokevat, että heidän osaamisellaan on laajempia käyttömahdollisuuksia.
Urasuunnittelutaitojen opettamiseen ja oppimiseen on erilaisia tapoja. Yksilöohjauksessa opiskelija voi saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea uransa suunnitteluun. Ryhmäsessioiden kautta saadaan erilainen, mahdollisesti monitahoisempi näkökulma. Ryhmäohjauksessa eri alojen opiskelijat tuovat mukanaan omaa substanssiosaamistaan ja pääsevät samalla pohtimaan sitä, miten omaa osaamista voidaan hyödyntää uusilla alueilla. Kun opiskelijat jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan ryhmässä, he oppivat peilaamaan omaa osaamistaan muihin ja laajentavat ymmärrystään myös omista työmahdollisuuksistaan.
Urasuunnittelutaitoja voi oppia myös itsenäisesti esim. verkossa erilaisia ammattikuvauksia, koulutusmahdollisuuksia ja työmarkkinoita tutkien sekä persoonallisuustesteihin tutustuen. Urasuunnittelutaitojen opiskelu ja oppiminen on tärkeää, sillä ne auttavat tekemään tietoisia päätöksiä oman uran suunnasta ja edistämään siihen kuuluvia tavoitteita.
Työelämän haasteet ja koulutuksen mahdollisuudet
Vaikka monialaiset taidot ovat arvokkaita, työpaikkailmoituksissa korostetaan edelleen tietyn substanssin hallintaa. Tämä saattaa rajoittaa hakijapoolia ja kaventaa näkökulmaa. Opiskelijat, jotka ovat saaneet ohjausta tai kehittäneet itsenäisesti omia urasuunnittelutaitojaan ymmärtävät, että heidän osaamisensa voi olla arvokasta monella eri alalla. Työelämä, joka arvostaa joustavuutta ja osaamisen sovellettavuutta, voi myös vahvistaa opiskelijoiden tunnetta siitä, että heillä on mahdollisuuksia – riippumatta siitä, miltä alalta he valmistuvat.
SAMKin strategian mukaisesti jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen on tavoite. Tulevaisuuden menestyksen takaa kokonaisvaltainen valmistautuminen työelämän vaatimuksiin. Ne valmistuvat opiskelijat, jotka omaavat vahvat urasuunnittelutaidot, eivät ole vain oman alansa osaajia, vaan osaavia, mukautuvia ja luovia asiantuntijoita, jotka voivat menestyä alati muuttuvassa työelämässä.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.
Kirjoittajat: Mari Linna, Hanna Viskari ja Marjo Keckman
Mari Linna toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina, Hanna Viskari ja Marjo Keckman opinto-ohjaajina.
Kirjoittajat osallistuivat marraskuussa 2024 kansainväliseen ohjausalan konferenssiin Jyväskylässä ja inspiroituivat pohtimaan työelämätaitojen merkitystä korkeakouluopinnoissa.