Työpajat pedagogisesta johtamisesta
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on mukana Kokko-hankkeessa, jossa kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa. Tavoitteena on mm. tunnistaa ja tukea pedagogista johtamista korkeakoulutyössä. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, millaista pedagogista johtamista tapahtuu korkeakoulun pedagogisessa kehittämistyössä, ja ketkä ovat osallisia pedagogiseen johtamistoimintaan. (Mäki, Forma, Iloranta, Lempinen & Halme 2022).
Pedagoginen johtaminen -osahankkeen työryhmään kuuluvat Jaana Halme, Jukka Juhala, Mari Linna ja Päivi Muranen Opetuspalveluista. SAMKin osalta osahankkeen kehitystehtävän lähtökohtana oli Digivision tuoma pedagogisen johtamisen tarkastelun tarve: miten sitoutua onnistuneesti korkeakoulujen kansalliseen palveluekosysteemiin. Meitä kiinnosti, miten eri henkilöstöryhmät ja opiskelijat määrittelevät SAMKin pedagogista johtamista ja pedagogisen johtamisen tarvetta omaan työhönsä uuden tilanteen edessä.
Järjestimme syksyn 2022 aikana yhteensä 11 fasilitoitua työpajaa eri henkilöstöryhmille, esihenkilöasemassa oleville ja opiskelijoille. Henkilöstöryhmien työpajoihin osallistui yksi opettajatiimi jokaiselta osaamisalueelta, osaajapooleja (opetushenkilöstön avoimia substanssiosaajien verkostoja) ja opetuksen vararehtorin toimiston henkilöstöä (kirjastopalvelut, hakijapalvelut, kansainväliset palvelut, opiskelijapalvelut, opetuspalvelut ja jatkuvan oppimisen palvelut). Esihenkilöasemassa olevien työpajoissa mukana olivat ylin johto ja opetuspäälliköt. Opiskelijoiden työpajoihin osallistui opiskelijakunta Sammakon hallitus.
Työpajoissa osallistujat koostivat keskustellen ajatuksiaan pedagogisesta johtamisesta ja siitä, miten se näkyy omassa työn ja opintojen arjessa. Työpajoissa keskustelut koottiin Excel-taulukoihin, joista koostin tulokset raportiksi. Raportti luo näkymän samkilaisten pedagogisen johtamisen ajatuksiin sekä siihen, missä olemme nyt ja mitä tarvitsemme, kun korkeakoulukentällä siirrytään uusiin asetelmiin.
Keskeisimmät esiin nousseet teemat
Henkilöstön ja oppimisympäristön kehittäminen, kollegiaalisuus
Mäki (220–222, 2022) esittää pedagogisen johtamisen koko organisaatiossa mukana olevien toimijoiden vuorovaikutuksessa syntyvänä, inklusiivisena toimintana. Johtamista harjoittavat esihenkilöt, mutta pedagogisen johtamisen vuorovaikutteisen luonteen vuoksi siihen vaikuttavat myös kaikki sen kohteena olevat. Myös Lahero korostaa jaetun johtamisen vuorovaikutuksellista luonnetta: ”Jaettu johtajuus ei ole pelkästään delegatiivinen malli, vaan tilanteissa tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka saattaa synnyttää ihan uudenlaisiakin avauksia” (Kankainen 2022). Näkemys pedagogisesta johtamisesta kaikkea korkeakoulun toimintaa ja kaikkia toimijoita koskevana hyvän ohjauksen, opetuksen, opiskelun ja oppimisen mahdollistajana ohjasi myös SAMKin työpajojen suunnittelua ja toteutusta.
Työpajojen materiaalista hahmottuu monimuotoinen kuva pedagogisesta johtamisesta henkilöstön ja oppimisympäristön kehittämiseen, kollegiaalisuuteen ja ilmapiiriin sekä rakenteisiin ja strategisiin valintoihin painottuvana korkeakoulun ydintehtävän mahdollistajana. Samkilaisten rakentama näkemys noudattaa Mäen Kokko-hankkeen webinaarissa esittämän pedagogisen johtamisen kolmijakoa pedagoginen johtaminen organisaatiossa, pedagoginen johtaminen henkilöstöä kehittävänä prosessina ja pedagoginen johtaminen konsultatiivisena työotteena (Mäki 2022b).
Henkilöstöä kehittävänä prosessina johtamisesta nostettiin esille mm. opettajien osaamisen varmistaminen ja tukeminen, ennakointi ja konkreettiset työympäristöt. Opettajan oman työn johtaminen, uusissa oppimisympäristöissä toimiminen ja pedagoginen näkemyksellisyys edellyttävät pedagogisen johtamisen tukea. Laheron mukaan osaamisen johtaminen edellyttää kykyä käynnistää ja ylläpitää sellaisia prosesseja, joissa yhteisön jäsenet oppivat toisiltaan ja ovat itse oppimisprosessin resursseja (Kankainen 2022). Työpajojen keskusteluissa tämä näkyy erityisesti kollegiaalisuuden merkityksen korostumisena monissa eri kysymyksissä. Kollegoiden tukeen luotetaan muuttuvassa toimintaympäristössä, johon kytkeytyy aiempaa enemmän tarve yhteisölliseen kehittämiseen. Löytyy myös hieno esimerkki tiimin aidosta autonomisesta, itseorganisoituvasta toimintatavasta. Oppimisympäristöjen kehittäminen nähdään joustavia prosesseja ja analytiikan hyödyntämistä vaativana kokonaisvaltaisena johtamisena, jossa on sopeuduttava koko korkeakoulukentän kehitykseen, johon viitataan mm. maininnoilla CampusOnlinesta ja Digivisiosta.
Rakenteet ja strategiat
Pyykkö ja Lappalainen (282–283, 2017) pohtivat koulutuksen johtamista yliopistoissa ja yliopistojen toimintaympäristön muutosta suljetuista organisaatiosta dynaamisempaan suuntaan. Suljettua organisaatiota luonnehtii muuttumattomuus ja kontrollointi. Toiminta perustuu säännönmukaisuuksiin, järjestelmiin ja lainalaisuuksiin. Johtaminen on hallintaa ja kontrollointia ja tavoittelee organisaation maksimaalista tuotantotehoa. Avoin organisaatio on itseohjautuvasti kehittyvä ja ympäristöön mukautuva. Toiminta perustuu palauteprosesseihin, vuorovaikutukseen ja tiedon jalostukseen ja käsittelyyn. Johtamista kuvaa sosiaalinen arkkitehtuuri ja valmennus. Tavoitteena on organisaation maksimaalinen kehittymisvalmius ja oppimiskyky. Dynaaminen organisaatio on kompleksinen, uutta synnyttävä, vetovoimainen ja identiteetiltään erottuva. Toimintaa luonnehtii itseorganisoituminen, verkostoituminen, luovuus, asiantuntijuus ja autonomia. Johtamistavassa pidetään tärkeänä mahdollisuuksien hyödyntämistä, luovuutta ja uudistumiskykyä sekä vetovoimaa. (Pyykkö ja Lappalainen, 282–283, 2017).
Pyykön ja Lappalaisen artikkelissa esiteltyä Ståhlen ja Åbergin jäsennystä organisaatioiden toiminnasta ja johtamisesta voi käyttää myös samkilaisten pedagogisen johtamisen määrittelyn peilinä. Työpajojen keskustelujen perusteella vaikutamme tarvitsevan piirteitä useammista em. esimerkkiorganisaatioista. Yhtäältä pedagoginen johtaminen näkyy henkilöstölle kaikessa SAMKin toiminnassa: opetussuunnitelmatyössä, budjetoinnissa, resurssoinnissa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Pedagogisen johtajuuden koetaan jakautuneen eri toimijoille kuten osaajapooleille, koulutustoimikunnalle ja opetuspäällikölle. Toisaalta organisaatio koetaan ajoittain liian jäykäksi ja hitaaksi toiminnassaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Pedagogisen johtamisen haluttaisiin näkyvän käytännössä, ei vain periaatetasolla. Esille nousee toivomus selkeistä ohjeistuksista ja aktiivisesta johtamisotteesta. Toimintaa ohjaavat rakenteet paikantuvat korkeakoulupoliittiseen päätöksentekoon, SAMKin strategiaan, työaikasuunnitteluun, opetussuunnitelmaan ja opiskelijoiden ohjauksen rakenteisiin. Työaikasuunnittelun merkitys nähtiin keskeisenä pedagogisen toiminnan mahdollistajana.
Opetus, ohjaus ja opiskelijan tuki
Oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ennakoiva kehittäminen ovat yleisiä osaamiskokonaisuuksia, joita kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut pyrkivät tutkinto-ohjelmissaan vahvistamaan (Arene 2022). Yleiset kompetenssit kuvaavat hyvin korkeakoulun sivistystehtävää. Sekä henkilöstön että opiskelijoiden työpajoissa tunnistettiin tämän ydintehtävän tukijoiksi ja mahdollistajiksi kaikki SAMKissa toimivat henkilöstöryhmät. Ohjauksen ja tutoroinnin merkitys korostui etenkin opiskelijoiden näkökulmana. Pedagogisen johtamisen sisältönä ohjauksen ja tuen osalta nähdään tukijatahojen työnjaon selkeyttäminen. Korostetaan opiskeluun liittyvien hallinnollisten prosessien selkeyden ja sujuvuuden merkitystä ja vuosikellon aikatauluun sovitettua päätöksentekoa.
Opettajien suunnitelmallinen ja säännöllinen, jatkuva koulutus tunnistetaan käytännön pedagogisen johtamisen elementtinä. Henkilöstö kaipaa selkeitä ohjeita, miten omaa kouluttautumista voi suunnitella ja miten sitä tuetaan. Korkeakoulukentän muutostilanteessa uusien pedagogisten menetelmien ja tiedon omaksuminen sekä opetusteknologisen tuen merkitys tiedostetaan hyvin.
Lähteet
Kankainen, S. 2022. Jaettu johtajuus koulussa – rehtorin uudistuva rooli. https://hyplus.helsinki.fi/jaettu-johtajuus-koulussa-rehtorin-uudistuva-rooli/?utm_campaign=unspecified&utm_medium=email&utm_source=hyplus_uutiskirje&pe_data=D4441504570424B504175424A5E4471%7C31926845 Julkaistu: 21.11.2022.
Mäki, K, Forma, E-L, Iloranta, R, Lempinen, K ja Halme, J. 2022. Pedagoginen johtamistoiminta 15.2.2022-30.5.2023.KOKKO-hanke. Julkaisematon lähde.
Mäki, K. 2022. Pedagoginen johtaminen – korkeakoulun johtajan työ vai yhteisön tapa toimia? Teoksessa Mäki, K. ja Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.). Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022.
Mäki, K.2022b. Jäsennystä pedagogiseen johtamistoimintaan. Pedagoginen johtamistoiminta -työpaja 15.2.2022. Julkaisematon lähde.
Pyykkö, R. ja Lappalainen, M. 2017. Koulutuksen johtaminen muuttuvassa yliopistomaailmassa. Teoksessa Murtonen, M. (toim.). Opettajana yliopistolla. Korkeakoulupedagogiikan perusteet. Tampere: Vastapaino.
Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. 2022. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572
Päivi Muranen
Kirjoittaja on sosiaalialan lehtori ja opetuksen kehittämisen koordinaattori.