Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tavoitteena on edistää kielten oppimista, vaalia Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä kannustaa ihmisiä oppimaan uusia kieliä. Kielipäivänä jokainen on monikielinen.
SAMKissa monikielisyys korostuu tällä hetkellä erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden opetuksessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan osallistamisessa. Esimerkiksi Nursing Finnish -opintojaksoilla opitaan monikielisesti, kun ammatillisia kielitilanteita harjoitellaan suomeksi englannin toimiessa apukielenä. Samaisella opintojaksolla myös opetetaan moniammatillisesti, kun hoitotyön ja suomen kielen lehtorit toteuttavat opetuksen yhteisopettajuutena. Näin on saatu nivottua mm. kielen spesifit rakenteet, kielen tilanteinen käyttö ja ammatilliset kieliominaisuudet (sairaanhoidossa esimerkiksi lyhenteet ja kirjaamisen “oma kieli”) osaksi ammatillista sisältöä.
Kuva: Marja Tomberg
Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia ja monikielisempiä, siksi myös kielitaito- ja kielikoulutustarpeet ovat entistä moninaisempia. Näin toteaa blogissaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), jonka mukaan korkeakoulujen opetushenkilöstö tarvitsee valmiuksia selkeäkieliseen ja monikielisyyttä huomioivaan opetukseen. Kielitietoisuudella tuetaan kaikkien, ei vain kansainvälisten opiskelijoiden oppimista. Tekoäly on hyvä tuki myös kielen oppimisessa silloin, kun se on pedagogisesti ja strategisesti suunniteltua.
Monikielinen opiskeluyhteistyö sparraa opiskelijoita käyttämään eri kieliä ammatillisissa tilanteissa. Hyvä esimerkki tästä on SAMKin palvelukeskus Soteekissa toteutuva harjoittelu. Siellä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tuottavat monikielisissä ja -kulttuurisissa tiimeissä palveluja ja harjoittelevat samalla kielitietoisia ja monikielisiä yhteistyötaitoja. Uutena, matalan kynnyksen monikielisenä palveluna on tänä syksynä Porin kampuksella toteutettavat Tea & Talk Conversation Club -tapahtumat, joissa kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan pieneen suomenkieliseen juttutuokioon tauon aikana. Ensimmäinen tapahtuma näytti sen, kuinka jännittävää (sekä suomenkielisille että englanniksi opiskeleville!) on kommunikoida kielellä, joka on itselle vieras, ja kuinka palkitsevaa ja innostavaa on käyttää oppimaansa uutta kieltä – ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.
Kieli- ja kulttuuritietoisen sekä monikielisen vuorovaikutusympäristön rakentaminen on aina kaksisuuntaista (esim. Partanen & Häikiö, 2023). SAMKissa kannattaakin tehdä entistä enemmän suunnitelmallista yhteistyötä suomenkielisten ja englanninkielisten opiskelijoiden kohtauttamiseksi, tekoälyn hyödyntämiseksi ja monikielisyyden hyödyntämiseksi.
Marja Tomberg
Kirjoittaja on suomen kielen ja viestinnän lehtori, joka tekee väitöstutkimusta Turun yliopiston OPPI-tohtoriohjelmassa monikielisyydestä ja kielellisestä moninaisuudesta englanninkielisessä hoitotyön tutkinto-ohjelmassa.
Lähteet
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2025). Pedagogiset ratkaisut ja monikielisyys voimavaraksi – Karvin arvioinnin havaintoja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työelämäpoluista. Blogi 17.9.2025. https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/blogi/pedagogiset-ratkaisut-ja-monikielisyys-voimavaraksi-karvin-arvioinnin-havaintoja-ulkomaalaistaustaisten-opiskelijoiden-tyoelamapoluista
Partanen, R., Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25 (3), 30 – 48.