Tekijä: wpadmin

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tavoitteena on edistää kielten oppimista, vaalia Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä kannustaa ihmisiä oppimaan uusia kieliä. Kielipäivänä jokainen on monikielinen. 

SAMKissa monikielisyys korostuu tällä hetkellä erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden opetuksessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan osallistamisessa. Esimerkiksi Nursing Finnish -opintojaksoilla opitaan monikielisesti, kun ammatillisia kielitilanteita harjoitellaan suomeksi englannin toimiessa apukielenä. Samaisella opintojaksolla myös opetetaan moniammatillisesti, kun hoitotyön ja suomen kielen lehtorit toteuttavat opetuksen yhteisopettajuutena. Näin on saatu nivottua mm. kielen spesifit rakenteet, kielen tilanteinen käyttö ja ammatilliset kieliominaisuudet (sairaanhoidossa esimerkiksi lyhenteet ja kirjaamisen “oma kieli”) osaksi ammatillista sisältöä. 

Kuva: Marja Tomberg

Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia ja monikielisempiä, siksi myös kielitaito- ja kielikoulutustarpeet ovat entistä moninaisempia. Näin toteaa blogissaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), jonka mukaan korkeakoulujen opetushenkilöstö tarvitsee valmiuksia selkeäkieliseen ja monikielisyyttä huomioivaan opetukseen. Kielitietoisuudella tuetaan kaikkien, ei vain kansainvälisten opiskelijoiden oppimista. Tekoäly on hyvä tuki myös kielen oppimisessa silloin, kun se on pedagogisesti ja strategisesti suunniteltua. 

Monikielinen opiskeluyhteistyö sparraa opiskelijoita käyttämään eri kieliä ammatillisissa tilanteissa. Hyvä esimerkki tästä on SAMKin palvelukeskus Soteekissa toteutuva harjoittelu. Siellä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tuottavat monikielisissä ja -kulttuurisissa tiimeissä palveluja ja harjoittelevat samalla kielitietoisia ja monikielisiä yhteistyötaitoja. Uutena, matalan kynnyksen monikielisenä palveluna on tänä syksynä Porin kampuksella toteutettavat Tea & Talk Conversation Club -tapahtumat, joissa kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan pieneen suomenkieliseen juttutuokioon tauon aikana. Ensimmäinen tapahtuma näytti sen, kuinka jännittävää (sekä suomenkielisille että englanniksi opiskeleville!) on kommunikoida kielellä, joka on itselle vieras, ja kuinka palkitsevaa ja innostavaa on käyttää oppimaansa uutta kieltä – ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.  

Kieli- ja kulttuuritietoisen sekä monikielisen vuorovaikutusympäristön rakentaminen on aina kaksisuuntaista (esim. Partanen & Häikiö, 2023). SAMKissa kannattaakin tehdä entistä enemmän suunnitelmallista yhteistyötä suomenkielisten ja englanninkielisten opiskelijoiden kohtauttamiseksi, tekoälyn hyödyntämiseksi ja monikielisyyden hyödyntämiseksi. 

Marja Tomberg 

Kirjoittaja on suomen kielen ja viestinnän lehtori, joka tekee väitöstutkimusta Turun yliopiston OPPI-tohtoriohjelmassa monikielisyydestä ja kielellisestä moninaisuudesta englanninkielisessä hoitotyön tutkinto-ohjelmassa. 

Lähteet 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2025). Pedagogiset ratkaisut ja monikielisyys voimavaraksi – Karvin arvioinnin havaintoja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työelämäpoluista. Blogi 17.9.2025. https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/blogi/pedagogiset-ratkaisut-ja-monikielisyys-voimavaraksi-karvin-arvioinnin-havaintoja-ulkomaalaistaustaisten-opiskelijoiden-tyoelamapoluista 

Partanen, R., Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25 (3), 30 – 48. 

Minun nuoruudessani vieraiden kielten osaamista pidettiin tavoiteltavana asiana. Mitä useampaa kieltä osasit, sen parempi. Valinnaisten kielten opetusryhmät olivat täynnä ja kaikkia haluamiaan kieliä ei saanut sijoiteltua lukujärjestyksiin.

Muutos nykypäivään verrattuna on radikaali. Englanti on monella lähes ainoa kieli, mitä opiskellaan ja osataan. Mitalin kääntöpuoli on se, että lähes kaikki osaavat englantia. Englannin osaaminen on hyvä juttu, mutta samalla muiden vieraiden kielten osaaminen on radikaalisti vähentynyt. Vaikka halukkuutta vieraan kielen opiskelemiseen nuorella olisi, tarjonta on vähäistä ja harvojen valinnaisten kielten tunnit sijoitetaan kouluissa välillä siten, että kiinnostus valita niitä omaan ohjelmaan lopahtaa siihen, kun näkee miten ne sijoittuvat suhteessa muihin kiinnostaviin valinnaisiin aineisiin.

Vieraiden kielten opetuksen väheneminen heikentää koulutuspolkua jo alemmilta asteilta alkaen. Yksipuolinen kielitaito rajoittaa mahdollisuuksia työelämässä ja kääntäen – mitä monipuolisemmin osaa vieraita kieliä, sen parempi kilpailuvaltti kielitaito on, koska osaajien määrä on vähentynyt. Mitä parempi kielitaito, sitä paremmat valmiudet toimia missä tahansa tehtävässä.

Toisen kulttuurin ymmärtäminen paranee huomattavasti sillä, että ymmärtää kulttuuriin olennaisesti liittyvää kieltä. Kieli on enemmän kuin vain sanoja. Kieli heijastaa ajattelutapaa ja arvoja.

Suomalaisena huomaat ilahtuvasi siitä, kun joku muualta tänne Suomeen muuttanut osaa puhua edes auttavasti meidän kieltämme. Sama toisin päin. Vaikka tämänhetkinen suomalainen poliittinen tahtotila onkin nostaa suomalaisuus ylitse muiden, jos olemme realisteja ja katsomme maailmaa laajemmin kuin vain sarvimakaronin lävitse takaisin omaan napaamme, huomaamme, että suuri maailma ja sen tapahtumat ovat jossakin ihan muualla kuin pienessä Suomessa. Valtakunnan rajojen ulkopuolelle astuminen antaa hyvin nopeasti ymmärryksen siitä, että pelkällä suomen kielellä ei selviä.

Kuitenkin jo vajaa kymmenen vuotta sitten on tutkitusti todettu, että koulutusrakenteisiin tehtyjen muutosten vuoksi kielten opetustarjonta yksipuolistuu ja vähenee. Näin on tapahtunut. Myös monipuolisen kielitaidon arvostus on vähentynyt. Suomen kieltenopettajien liiton visio onkin, että Suomessa opiskeltaisiin lähitulevaisuudessa kansallisten kielten lisäksi kahta vierasta kieltä.

Kieltenopettajana olen kohdannut työurani varrella monenlaisia opiskelijoita. Opettaessani ruotsia yhdistelmäajoneuvokuljettajaryhmälle eräs sankari heitti jalat pöydälle ja kiroten huusi: ”Ja kun mää …piip… ajan tukkirekkaa Kiikosten ja Rauman väliä, niin mihin …piip… mää tartten jottain …piip… ruotsia?” Asenne oli nuorella miehellä ”kohdallaan” ja muutaman vuoden päästä kuulin hänestä, että kyseinen kaveri ei ajanut tukkirekkaa enää mihinkään suuntaan, vaan oli jäänyt asenneongelman vuoksi pois töistä kokonaan.

Saksan kielen oppitunneilla istunut ajojärjestelijäopiskelija lähetti minulle kortin Travemündestä: ”Kiitos, kun jaksoit opettaa meille alkeita. Täällä on paljon mukavampaa ajella, kun ymmärtää edes jotakin.” Kollegani venäjän alkeiden tunnilla kyrilliset kirjaimet oppinut kuljettaja laittoi viestin: ”Hienoa, kun nyt osaan lukea näitä kylttejä! Moccpa ei tarkoitakaan kahvitaukoa, vaan suuntaa, jota kohti tavoittelen.”

Nykyisin oppimismotivaatiota haastaa kaikkialla läsnä oleva tekoäly. Miksi pitäisi itse opiskella vierasta kieltä, kun tekoäly sen jo osaa? Tekoäly ei koskaan korvaa ihmisten välistä kanssakäymistä, ei ajattelua eikä tilannesidonnaisuutta. Oma ajattelu ja sen tuomat mahdollisuudet ovat olennainen osa ihmisyyttä ja sitä ei kannata ulkoistaa koneelle.

Vieraan kielen oppiminen tapahtuu toki helpoiten lapsuus- ja nuoruusvuosina, jolloin oppimiskyky on parhaimmillaan, mutta uuden oppiminen on mahdollista myös jo ”kypsemmässä iässä”. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kielten opiskelua. On erittäin motivoivaa huomata, että pystyy auttavasti kommunikoimaan oppimallaan sanastolla vierasta kieltä puhuvan henkilön kanssa.

SAMKin tarjonta valinnaisten vieraiden kielten suhteen on ilahduttavan laaja. Täällä voi opiskella valinnaisena kielenä saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjän alkeita – ja ristiinopiskeluverkoston kautta mahdollisesti vielä muitakin harvinaisempia kieliä. Opetuspäällikkönä kannustan valitsemaan monipuolisesti vieraita kieliä. Yhden kielen osaaminen tukee toisen uuden kielen oppimista. Lisäksi uuden kielen opiskelu parantaa keskittymistä ja hidastaa aivojen vanhenemista.

Pirjo Raunio

Kirjoittaja on työperusteisesta maahanmuutosta väitellyt filosofian tohtori, joka toimii SAMKissa Kielet ja viestintä -tiimin opetuspäällikkönä ja on kielten opettaja, joka puhuu sujuvasti kahta vierasta kieltä ja osaa alkeita muutamasta muusta kielestä.

Luettavaa:

Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta: kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti :: JYX (Luettu 15.9.2025)

Kielitaito tarttuu kaiken ikää – aikuisen oppiminen on yhtä tehokasta kuin lapsen | Kaleva (Luettu15.9.2025)

Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tulevaisuus Suomessa. Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti :: JYX (Luettu17.9.2025)

Tutkimus: Kaksikielisyys hidastaa aivojen vanhenemista | Yle (Luettu 17.9.2025)

Mikä on italian kielen ihanin sana? Se ja monta muuta kielellistä asiaa selviää uudesta juttusarjasta | Turun Sanomat (Luettu 17.9.2025)

Viestinnän osaajat – ydinjoukkoamme

Viestinnän ja Tutkimusosaamisen osaajapooleissa ollaan asian ytimessä. Keskitymme akateemiseen asiantuntijaviestintään eli geneeristen taitojen opettamiseen sekä suomeksi että englanniksi. Geneerisiä taitoja ovat muun muassa lähdekritiikki, argumentointi, kielen hallinta ja kirjoittaminen. Jos näissä on puutteita, substanssin omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. (ks. Ursin ym., 2021.)

 Alumnien uraseurantakyselyssä viestintä- ja vuorovaikutustaidot pitävät selvää kärkipaikkaa: ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijoiden mielestä erityisesti niitä tarvitaan työelämässä (Lauronen, 2019). Vastausten mukaan on hyödyllistä osata kommunikoida selkeästi ja tehokkaasti sekä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti.   Tarvitaan myös kykyä ymmärtää erilaisia viestintätilanteita ja toimia erilaisten ihmisten kanssa. Juuri näiden osaamissuositusten varaan rakennetaan ammatillista pätevyyttä, ja siksi opiskelijoiden kannattaa panostaa viestintätaitojensa kehittämiseen.

Ideoita ja inspiraatiota

Viestinnän opetus kattaa koko SAMKin. Koska meitä opettajia on paljon eri osaamisalueilta, haasteena on löytää sopivat ajankohdat tapaamisille. Niitä järjestetään kaksi lukukaudessa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua.  Pooleissa jaetaan hyviä käytäntöjä ja tutustutaan erilaisiin toteutustapoihin. Toiminta perustuu vertaisoppimiselle, koulutuksia pidetään ajankohtaisista aiheista, kuten tekoälystä ja saavutettavuudesta. Moniammatillinen yhteistyö kirjaston ja IT-asiantuntijoiden kanssa on myös tärkeää.

Uudet opettajat perehdytetään yhteisiin linjauksiin. Porukkaan mukaan otettu ei ahdistu turhista, vaan kokee itsensä tervetulleeksi ja tasa-arvoiseksi työyhteisön jäseneksi. Näin tuntevat vanhat tekijätkin, joilla on tilaisuus välittää osaamistaan eteenpäin. Kaikki pysyvät ajan tasalla muutoksista ja oppiaineen näkymistä. Uskoisin, että poolien avulla voidaan parhaimmillaan edistää työhyvinvointia ja osallisuuden kokemusta. Palautteen perusteella osallistujat kokevat toimintamme arvokkaaksi: Kokemusten jakamisella on sinänsä arvoa. Yhdessä sovitut kriteerit ja sisällöt parantavat laatua.  Yhteistyö on helpompaa, kun oppii tuntemaan muitakin kuin vain lähimpiä työkavereita.

Think future/Katse tulevaan!

Viestintäaineiden opettajat eivät ole pelkästään mestareita puhumaan, vaan he haluavat vaikuttaa työhönsä. OPS-suunnittelussa on muodostettu raamit viestinnän opetukselle. Opintojaksojen kriteerit ja sisältökuvaukset toimivat edelleen vankkana perustana. Toiveissa on, että ääntämme kuultaisiin tulevissakin OPS-uudistuksissa.

Esimerkkinä poolitoiminnan kantavuudesta voidaan mainita työn opinnollistaminen. Toteemi-hankkeesta (2017–2019) alkusysäyksensä saanut Ammatillinen viestintä opinnollistaen on ollut vuosia opintojaksotarjonnassa. Onkin hienoa, että opinnollistamiseen ja työelämäyhteyksiin paneudutaan entistä laajemmin SAMKissa.

Korkeakoulutuksen yhtenä tavoitteena on osaamisemme eli geneeristen taitojen opetuksen kehittäminen.  Mahdollisuudet tähän avautuvat viestintäpooleissamme: Ne saattavat yhteen opettajia, mentoreita ja muita asiantuntijoita – työelämän edustajia unohtamatta. Yhteisöllisyys ja avoin vuorovaikutus takaavat parhaat tulokset.

Pia Lahdenmaa

Kirjoittaja toimii lehtorina Liiketoiminta ja johtaminen -osaamisalueella ja viestintäpoolien vetäjänä.

Lukemista:

Lauronen, T. (2019). Ammattikorkeakouluista vuonna 2019 valmistuneiden uraseurantakyselyn tulokset. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. https://amk-uraseuranta.turkuamk.fi/uraseuranta/tulokset

Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.). (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Voiko työhyvinvointi alkaa yhteisestä keskustelusta? Näin uskomme osaajapoolissamme. Kun pysähdymme kuulemaan toisiamme ja keskustelemaan ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä, syntyy tilaa luottamukselle ja kasvulle.

Pooli, verkostomme

Hyvä yhteisö ei ole vain joukko yksilöitä, vaan verkosto, jossa jokainen tukee toisiaan. Työyhteisöosaaminen-osaajapoolissamme toimii tällä hetkellä yhdeksän asiantuntijaopettajaa, ja tavoitteenamme on edelleen kehittää ja yhdenmukaistaa koko SAMKin läpileikkaavaa yhteistä suomen- ja englanninkielistä Työyhteisövalmiudet-opintojaksoa. Osaajapoolin tavoitteen on, opintojakson yhtenäistämisen ja kehittämisen lisäksi, vahvistaa eri osaamisalueiden välistä asiantuntijaverkostoa, rakentaa luottamusta, lisätä avoimuutta ja luoda näin pohjaa muun muassa työhyvinvoinnille.

Yhdessä parempaan työarkeen

Työhyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen valinnoista, vuorovaikutuksesta, arvoista ja ennen kaikkea siitä, miten työyhteisö toimii yhdessä. Arjessa opettajan työ on vaativaa, muttei sen tarvitse olla yksinäistä. Yksi tehokkaimmista – ja usein aliarvostetuista – keinoista vahvistaa työhyvinvointia on panostaa ryhmien toimintaan. Mielestäni meillä SAMKissa on tähän vastattu muun muassa osaajapoolitoiminnalla. Mitä hyötyä tällä panostuksella saavutetaan?

Pooli tuo vertaistukea, merkityksellisyyttä ja yhteyttä arkeen

Työhyvinvointi on muun muassa turvallinen tila ja vertaistukea. Pooli on paikka, jossa keskustelemme yhteisestä teemastamme, jaamme ajatuksia, onnistumisia ja haasteita sekä keskustelemme opintojakson sisällöistä ja tehtävistä. Yhdessä arvioimme ja kehitämme yhteistä opintojaksoa, mutta sallimme alakohtaisuuteen liittyviä erilaisia	Kuva. M365Copilot
käytäntöjä. Osallistuminen tuo omalle työlle uutta näkökulmaa ja näin yhteinen tekeminen muodostuu merkitykselliseksi voimavaraksi. Näin osallisuus synnyttää myös hyvinvointia vahvistavaa työn imua ja motivaatiota.

Pooli tuo oivalluksia ja oppimista

Työhyvinvointi on myös myönteistä virittyneisyyttä. Poolissa teemme omaa ammattitaitoamme näkyväksi ja opimme toisiltamme. Jaetut arjen ideat, kokemukset ja ratkaisut antavat uusia työkaluja omaan opetukseen ja intoa työhön. Uusille opettajille pooli toimii hyvänä foorumina perehtyä paitsi opintojakson toteutukseen myös saada työkaluja omaan opetukseen. Kun oppii toisilta – usein huomaamattaan – työ saa lisää väriä ja vaihtelua. Näin pooli mahdollistaa oppimisen ja ammatillisen kasvun, jotka lisäävät hyvinvointia.

Pooli vähentää siiloja ja lisää ymmärrystä

Yksin tekeminen kuormittaa. Pooli yhdistää opintojakson opettajia, auttaa hahmottamaan opintojakson kokonaiskuvaa ja näin lisää yhteisymmärrystämme. Tiedon avoin jakaminen synnyttää keskinäistä arvostusta ja luottamusta. Nämä madaltavat osaamisalueiden välisiä rajoja ja mahdollistavat monialaisen yhteistyön. Toinen toistemme työn ymmärtäminen lisää yhteistyötä ja vähentää vertailua. Näin osaajapooli vahvistaa positiivista ilmapiiriä ja yhteistä tekemisen kulttuuria.

Yhdessä syntyy enemmän

Yhdessä tapahtuva kehittäminen on mielekästä, tehokasta ja laadukasta. Yhteinen ajattelu tuo innovatiivisuutta ja yhtenäisyyttä toimintatapoihin. Kaiken kaikkiaan monipuoliset näkökulmat ja ratkaisut ovat kestävämpiä. Hyvä yhdessä tekeminen vahvistaa kokemusta vaikuttamisesta ja osallisuudesta, lisäksi se tuo iloa, huumoria ja inhimillisyyttä ja näin vahvistaa yksilön hyvinvointia. Reflektiivinen ammatillisuuden jakaminen ei siis vie vaan antaa. Ryhmässämme keskustelimme, että parhaimmillaan pooli toimii työnohjauksellisena ryhmänä ja voimavarana.

Lopuksi

Toivottavasti myös tulevaisuus mahdollistaa osaajapoolitoiminnan ja mukaan saadaan kaikki aiheesta kiinnostuneet ja aiheen kanssa työskentelevät opettajat.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Copilot-tekoälyä.

Kirjoittaja: Tiina Pennanen

Kirjoittaja toimii lehtorina Hyvinvointi- ja kulttuuri -osaamisalueella ja Työyhteisöosaamisen osaajapoolin vetäjänä.

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. 

Yrittäjyyden osaajapoolissa on 12 pitkän linjan ammattilaista usealta Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisalalta. Kaikki poolilaiset ovat myös SAMK Yrityskiihdyttämön™ mentoreita. Osaajapoolissa tehtävä kehittämistyö etenee pienin, tasaisin askelin. Poolitoiminnan keskeinen arvo on kokeilevassa heittäytymisessä – mikä heijastelee toiminnallisen yrittäjyyden mallin ydintä.  

Osaajapooli toimii myös hyvänä käytänteiden jakajana. Uuden mentorin on helppo tulla mukaan toimintaan. Vanhat konkarit saavat uutta virtaa muiden kokeiluista. Poolityöskentely tuo porukan säännöllisesti yhteen, mikä on jo arvo itsessään, koska muuten organisaation sisäisten yksiköiden välinen toiminta jää helposti vähäisemmäksi. Toiminnallisen yrittäjyyden opetusta lähdettiin viime vuonna kokeilemaan ennakkoluulottomasti nonstop-muodossa. Tämän vuoden kehittämisteemana on tuottaa uutta opetuksessa käytettävää videomateriaalia SAMK Yrityskiihdyttämön™ alumniyrittäjistä. Aidot yrittäjätarinat ovat kokemuksemme mukaan hyviä ajatuksen herättelijöitä. 

Yrittäjämäinen ajattelu ei ole vain yrityksen perustamista. Satakunnan ammattikorkeakoulussa se nähdään asenteena, joka auttaa toimimaan ja menestymään tulevaisuuden työelämässä. Maailman muuttuessa nopeasti yrittäjämäinen ajattelu auttaa sopeutumaan ja toimimaan innovatiivisesti. Se näkee ongelmat mahdollisuuksina ja lähestyy niitä luovasti. Kuten Anssi Tuulenmäki (2012) sanoo: ”asiat, joita kaikki toimialalla näyttävät tekevän samalla lailla – ovat potentiaalisia uuden arvon lähteitä uudelleen mietittyinä”.  

Itsensä johtaminen ja jatkuva oppiminen korostuvat tulevaisuudessa. Alla olevalla videolla kolme mentoriamme esittelee SAMKin yrittäjyysopetuksen taustan ja perusfilosofian, joiden avulla voimaannutamme opiskelijoidemme ajattelua, asennetta ja minäpystyvyyttä. 

Lue lisää:  

Read, S., Sarasvathy, S. D., Dew, N., & Wiltbank, R. E. (2017). Effectual entrepreneurship (Second edition.). Routledge. 

Tuulenmäki, A. (2010). Lupa toimia eri tavalla. WSOYpro. 

Kirjoittajat: Teppo Lundell, Pia Marjanen, Petri Martikkala, Marko Mikkola ja Jenni Nurmi 

Kirjoittajat toimivat SAMKin Yrityskiihdyttämön mentoreina ja vastaavat yrittäjyyden toimintakokonaisuudesta SAMKissa 

 SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Markkinoinnin osaajapoolin opettajat toimivat Porissa, Huittisissa ja Raumalla kolmella eri osaamisalueella: Palveluliiketoiminta, Logistiikka- ja Meriteknologia sekä Teknologia.  

Eri paikkakunnilla ja osaamisaluilla toimivien opettajien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on aika ajoin haasteellista. Työkalenterit ovat monella täynnä viikoittaisia työtehtäviä, minkä vuoksi yhteydenpito saman alan kollegoihin uhkaa ajoittain jäädä vähemmälle huomiolle. Yhteydenpidon helpottamiseksi markkinoinnin pooli on hyvä kanava.  Pooli on pääosin kokoontunut lukukausittain.  Poolitapaamisissa jaetaan markkinoinnin opintojaksoihin liittyvät kuulumiset ja pohditaan oman osaamisen kehittämistarpeita, tulevia koulutuksia, yhteisiä opetuskäytänteitä ja hankeyhteistyötä. 

Myynti- ja markkinointi ovat yritystoiminnan keskeisiä tehtäviä. Ilman osaavaa myynti- ja markkinointihenkilöstöä yritysten on vaikeaa tai lähes mahdotonta selviytyä kilpailluilla markkinoilla. Tämän lisäksi jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio ja tekoäly tuovat toisaalta uusia työkaluja myös luovan markkinoinnin parissa työskenteleville, mutta samalla ne asettavat haasteita uuden oppimiselle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.  

Kuva on tuotettu Copilot-tekoälyohjelmalla. 

Monet markkinoinnin poolin jäsenistä ovat viime vuosina aktiivisesti osallistuneet erilaisiin markkinoinnin digihankkeisiin, esimerkiksi: Digiportaat, Verkkokauppa 2.0 ja uusimpana nyt meneillään oleva MFamk Super Digital. Työelämälähtöiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita markkinoinnin opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Tällaisten hankkeiden ja tutkimustyön kautta on mahdollista kasvattaa niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin alueellisten yritysten myynnin- ja markkinoinnin osaamista Satakunnassa ja valtakunnallisesti. 

Kuva: Pixabay. 

Osaajapoolien työn mahdollistamisessa ja edelleen kehittämisessä SAMKilla on tärkeä rooli. Ennakoivalla ja erottuvalla markkinoinnilla ja viestinnällä on jatkossakin ratkaiseva vaikutus niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin yritysten koulutuksessa.  Poolin jäsenten asiantuntijuutta on hyvä kuulla ja vastata opettajien erilaisiin koulutustoiveisiin sekä tarkastella mahdollisuuksia hankkia uusia työvälineitä. 

Timo Salomaa  

Kirjoittaja toimii lehtorina Palveluliiketoiminnan osaamisalueella ja Markkinoinnin osaajapoolin vetäjänä.   

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. LUMA-poolin jäsenet edustavat kolmea osaamisaluetta: Teknologia, Logistiikka ja meriteknologiaa ja Palveluliiketoimintaa. Osaanapooli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun ja vertailukehittämiseen näiden alojen välillä, erityisesti Rauman ja Porin kampusten tekniikan välillä. 

Rauman ja Porin kampusten LUMA-aineiden opettajien välinen yhteistyö on mahdollistanut ideoiden ja kokemusten jakamisen, mikä on ollut erityisen arvokasta opetuksen kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on fysiikan laboratoriotilojen vertailu, jossa pyritään jakamaan parhaat käytännöt ja kehittämään laboratoriotiloja molemmilla kampuksilla entistä toimivammiksi. 

LUMA-poolin tavoitteena on kokoontua kerran lukukaudessa, jotta jäsenet voivat jakaa ajankohtaisia kehityshankkeita, hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita. Nämä kokoontumiset tarjoavat mahdollisuuden syventää saman alan opettajien yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta. 

Osaajapoolitoimintaa tulee kehittää edelleen. On tärkeää pohtia, miten eri osaamisalueiden opettajat voivat työskennellä yhdessä entistä tehokkaammin ja miten yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti laajentaa tai muuttaa, jos tarpeet ja kehityskohteet muuttuvat. Vaikka LUMA-pooli on ollut hyödyllinen vertailukehittämisessä, kuten fysiikan laboratoriotilojen osalta, on tärkeää tarkastella myös sitä, miten se voi paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kehitystarpeisiin. 

LUMA-pooli on mahdollistanut syvällistä keskustelua ja tiedonvaihtoa kolmen osaamisalueen opettajien välillä. Tällaiset keskustelut ovat arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään, miten SAMKin LUMA-aineiden opetusta voidaan kehittää. Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat avainasemassa, jotta poolin toiminta pysyy ajankohtaisena ja vastaa muuttuvan koulutuksen tarpeisiin. 

Tämän blogin teossa olen hyödyntänyt ChatGPT-tekoälyä sekä tekstiin että kuvituskuviin. 

Pekka Huhtala 

Kirjoittaja toimii lehtorina Teknologia-osaamisalueella teollisessa ympäristössä ja LUMA-poolin vetäjänä.  

We visited PXL University of Applied Sciences and Arts in May 2024. The visit took place at the central offices of PXL in Hasselt.

The beautiful city of Hasselt is located just an hour’s train ride from Brussels. With a population of around 80,000, the city lies in the province of Limburg along the Demer River in the Flemish region. Founded as early as the 7th century, the old city is definitely worth a visit.  Despite its rich history, Hasselt is a modern and developing city. Along the streets of the city center, you’ll find a variety of cozy cafés perfect for a leisurely coffee break. Hasselt is particularly known for its local Gin, or Jenever, and chocolate making, which can be considered an art form. The beautiful murals that adorn the cityscape are also a delightful sight.

During our visit, we were warmly welcomed by Ruth Jamers, Frauke van der Rijt, and Kristien Bauwens, staff members of the central department of education, and the institutional coordinator of international relations, respectively.

Photo: PXL University of Applied Sciences

The visit included presentations from both SAMK and PXL, discussions on educational approaches, flexible curricula, mixed learning, distance learning, and the use of online tools and techniques in lessons. We also had the opportunity to learn about PXL’s tracking and registration system for internships, workplace learning, projects, and graduation assignments, as well as their professionalization and support for teachers.

The visit also included a tour of the PXL-Digital department, where we learned about online learning in joint programs, course units with a strong grounding in online learning, and the use of virtual reality in classes. The visit concluded with a visit to the PXL Centre for Digital Learning, where we learned about the coaching and training strategies of the Centre, the MiXed learning label, and the use of VR and XR in the study programs of PXL-Healthcare.

Photo: Jukka Juhala

Overall, the staff visit to PXL University of Applied Sciences and Arts was a success, providing valuable insights and knowledge exchange between the two institutions. It was filled with interesting programs, and the staff welcomed us warmly. We had the opportunity to see many fascinating things, and we hope to have the chance to explore and develop more together in the future.

Jukka Juhala, System Specialist

Katja Lempinen, Senior Adviser

Projektiammattilaiset ry (PRY) järjestää vuosittain tapahtuman nimeltä Academic Summit, joka on toiselta nimeltään työpaja- ja verkostoitumisfoorumi yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitossektorin toimijoille. Tapahtuman tarkoitus on tarjota mahdollisuus verkostoitua ja oppia kollegojen kanssa uutta projektinjohtamisen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Historian perusteella tapahtumat on järjestetty Uudenmaan alueella, mutta nyt tempauksena on jalkauduttu maakuntia kiertelemään. Tämä oli loistava ratkaisu. Vuoden 2024 tapahtuma järjestettiin Turussa, jossa tapahtuman tiloja isännöi Åbo Akademin tuotantotalouden professori Magnus Hellström. Tapahtuman fasilitoinnista vastasi PRY:n toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä. Tapahtuman yhteydessä tutuksi tuli Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Suomen yliopistokiinteistöjen käyttöön vuonna 2021 luovutettu Aurum-rakennus ja sen vaikuttavat puurimapinnat. Turun kampus osoitti arkkitehtuurillaan, kuinka kampuksen sisäänkäynti voi olla yhtä aikaa arvokas; mutta myös tietyllä tavalla kodikkaan lämmin ja luokseen kutsuva. Tapahtuma oli sisällöltään rikas, monipuolinen ja erittäin mielenkiintoinen.

Kuvat: Anni Hamari

Esityksiä pitivät Yrkeshögskolan Novia, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi, ja lisäksi case-esityksen tarjoili Turun kaupunki ”Turku hiilineutraaliksi 2030”-ohjelmallaan. Pääsin todistamaan myös vieressäni istuneen Young Crew Finlandin johtajan Milla Rannan ammattitaitoa ja karismaa. Opiskelijoiden ja nuorten osaajien näkökulmasta Projektiammattilaiset ry tarjoaa vaihtoehtona Young Crew Finland – jäsenyyttä, joka on tarkoitettu alle 35-vuotiaille projektitoiminnan ammattilaisille tai sellaiseksi haluaville. Nuoren aikuisen on lähes poikkeuksetta vaikeaa asettaa jalkaansa oven väliin. Young Crew Finland on olemassa myös juuri tällaista ”kynsien teroittelua” varten, jossa tuleva motivoitunut ammattilainen voi kehittyä ja kasvaa, eli hankkia projektialan työkokemusta ja tietoa.

Tapahtumassa saimme Mäkelältä muistutuksen siitä, kuinka noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu erilaisista projekteista. Lisäksi jokaisen on tiedostettava, että projektit ovat muutoksen ja uudistumisen välineitä. Muutokset eivät todennäköisesti tule loppumaan, joten projektiosaamista tarvitaan. Me emme jää pyörimään mystisesti seisahtuneeseen tilaan, jossa prosessi pyörii samoilla asetteilla hamaan tulevaisuuden loppuun saakka – luultavasti? Hyvin johdetuilla projekteilla kehitetään lisäksi koko yhteiskuntaa, ja jaan tämän näkemyksen. Olen uskotellut opiskelijoillemme, kuinka merkittävää projektityöskentely voi parhaimmillaan olla. Kuinka voidaan kehittää yhteiskuntaa tekemällä merkityksellistä työtä, ja kuinka hyvässä yhteiskunnassa huolehditaan myös heikommista ja avun tarpeessa olevista. Jokainen työ on tärkeää, mutta erityinen työ on erityisen tärkeää.

Pedagogisesta näkökulmasta tapahtuma tarjoili timanttista settiä myös opettajan tehtävään työelämälähtöisenä kasvattajana. Inspiraatiota eniten synnytti ajatukset ”työntekoon sosiaalistamisesta” ja siitä, kuinka ”työskentelyn täytyy olla professionaalista, eli pohjautua teoriaan. Muuten se on mututietoa.” Uskon opiskelija-ainekseemme ja kasvatuksen kohottavaan vaikutukseen osana kehittyvää yksilöä. Mielestäni ehkä pedagogisesti vaikuttavin lause tilaisuudesta oli seuraava: ”opiskelija-aines ei ole muuttunut 100 000 vuoteen, mutta tietojärjestelmät ja kulttuuri ovat”, ja siinä lauseessa oli jotakin erityislaatuisen hienoa, mutta samalla pisteliäästi sivaltavaa. Englanniksi vastaava olotila voitaisiin tuntea termillä ”bittersweet truth”.

Verkostotapahtumat voivat aiheuttaa lähes hallitsematonta inspiraatiotulvaa ja yllättäviäkin yhteyksiä voi löytyä – ehkä säkin voisit kokeilla?

Anni Hamari

Kirjoittaja toimii Projektiosaamisen osaajapoolin vetäjänä.

Mitä tarvitsemme tulevaisuuden työelämässä? Opetushallitus julkaisi maaliskuussa 2024 raportin tulevaisuuden laaja-alaisista osaamistarpeista. Osaamistarpeet tulevat eniten kasvamaan erityisesti kyberturvallisuuteen, digitalisaatioon ja verkkoasiointiin liittyen. Laitteiden turvallinen käyttö on kansalaistaito  – ellei jo nyt, niin lähitulevaisuudessa. Tähän liittyvä eriarvioistumisen riski on tärkeää tunnistaa ja vastata siihen eri väestöryhmien koulutuksella. Kärkisijoilla laaja-alaisen osaamisen tarpeissa on myös monikulttuurinen osaaminen. Suomen väestörakenne muuttuu ja työelämässä kohdataan työyhteisön jäseninä ja asiakkaina ihmisiä eri kulttuureista. Tulevaisuuden keskeiseen työelämäosaamiseen kuuluvat avoin asenne, eettinen vastuullisuus, luovat ongelmanratkaisutaidot, kulttuurikompetenssi ja hyvä resilienssi. Edellisten lisäksi suurin tarve osaamisen lisäämiseen on kestävyysosaamisessa. Kestävyysosaamisesta tulee työn arkea: taitoa huomioida kaikenlaisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa esimerkiksi energiankulutus, päästöt, muut vaikutukset ympäristöön sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävät valinnat.

Osaamisen ennakointifoorumi suosittaa tunnistettujen laaja-alaisten osaamisten opettamista kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen monialaiset ja poikkitieteelliset toteutustavat vahvistavat laaja-alaisen osaamisen omaksumista. Oppilaitosten tulee kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Koulutuksen rakenteita täytyy saada joustavammiksi, jotta vastataan muuttuvan työelämän täydennyskoulutustarpeisiin. Ennakointifoorumi esittää toimenpiteitä koulutuksen kehittämiseksi keskeisten osaamisten osalta. Digitalisaatio-osaamisen opetusta tulisi kehittää monialaiseksi, poikkitieteelliseksi ja ilmiöpohjaiseksi. Kyberturvallisuus ja tekoäly tulisi huomioida sisältöinä. Kestävyysosaamisen koulutuksessa oppilaitosten, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on keskeistä. Ymmärrys monimuotoisuudesta ja taito ottaa vuorovaikutuksessa huomioon taustat ovat edellytyksiä menestyksekkääseen toimimiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä. Ennakointifoorumin suosituksiin voit tutustua paremmin blogin lopussa olevasta verkko-osoitteesta.

Tulevaisuuden laaja-alaiset osaamistarpeet eivät vaikuta kovin yllätyksellisiltä. Myös pääasialliset keinot niiden saavuttamiseksi koulutuksessa tulevat esille monissa yhteyksissä koulutuksen kehittämisen foorumeilla. Joustavat koulutusratkaisut, monialaisuus ja yhteistyö työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa nähdään keinoina toteuttaa laadukasta koulutusta jo nyt. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki olisi jo tehty.

Miten voimme vahvistaa oman korkeakoulumme kykyä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Yksi hyvä tapa tarkastella korkeakoulun pedagogista kehittämistä on soveltaa Marjo Joshin tutkimuksessaan esittelemää kokonaisvaltaisen pedagogisen suunnittelun viitekehystä. Sitä hyödyntäen laaja-alaisia osaamistarpeita tarkasteltaisiin organisaatiotasolla, pedagogisella tasolla ja tutkintotasolla. Meillä on hyviä yksittäisiä käytäntöjä ja toteutuksia kaikilla osaamisaloilla. Kaikkien osaamistarpeiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden systemaattinen huomioiminen ja kehittäminen kutsuu yhteiskehittämiseen ja dialogiin yli osaamisalarajojen.

Kirjallisuus

https://www.oph.fi/fi/tilastot/laaja-alaiset-osaamistarpeet-2040

Joshi, M. 2023. Holistic Design of Online Degree Programmes in Higher Education -– A Pedagogically Informed Design Framework

Päivi Muranen. Kirjoittaja on opetuksen kehittämisen koordinaattori ja sosiaalialan lehtori.