Artikkelit

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tavoitteena on edistää kielten oppimista, vaalia Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä kannustaa ihmisiä oppimaan uusia kieliä. Kielipäivänä jokainen on monikielinen. 

SAMKissa monikielisyys korostuu tällä hetkellä erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden opetuksessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan osallistamisessa. Esimerkiksi Nursing Finnish -opintojaksoilla opitaan monikielisesti, kun ammatillisia kielitilanteita harjoitellaan suomeksi englannin toimiessa apukielenä. Samaisella opintojaksolla myös opetetaan moniammatillisesti, kun hoitotyön ja suomen kielen lehtorit toteuttavat opetuksen yhteisopettajuutena. Näin on saatu nivottua mm. kielen spesifit rakenteet, kielen tilanteinen käyttö ja ammatilliset kieliominaisuudet (sairaanhoidossa esimerkiksi lyhenteet ja kirjaamisen “oma kieli”) osaksi ammatillista sisältöä. 

Kuva: Marja Tomberg

Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia ja monikielisempiä, siksi myös kielitaito- ja kielikoulutustarpeet ovat entistä moninaisempia. Näin toteaa blogissaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), jonka mukaan korkeakoulujen opetushenkilöstö tarvitsee valmiuksia selkeäkieliseen ja monikielisyyttä huomioivaan opetukseen. Kielitietoisuudella tuetaan kaikkien, ei vain kansainvälisten opiskelijoiden oppimista. Tekoäly on hyvä tuki myös kielen oppimisessa silloin, kun se on pedagogisesti ja strategisesti suunniteltua. 

Monikielinen opiskeluyhteistyö sparraa opiskelijoita käyttämään eri kieliä ammatillisissa tilanteissa. Hyvä esimerkki tästä on SAMKin palvelukeskus Soteekissa toteutuva harjoittelu. Siellä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tuottavat monikielisissä ja -kulttuurisissa tiimeissä palveluja ja harjoittelevat samalla kielitietoisia ja monikielisiä yhteistyötaitoja. Uutena, matalan kynnyksen monikielisenä palveluna on tänä syksynä Porin kampuksella toteutettavat Tea & Talk Conversation Club -tapahtumat, joissa kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan pieneen suomenkieliseen juttutuokioon tauon aikana. Ensimmäinen tapahtuma näytti sen, kuinka jännittävää (sekä suomenkielisille että englanniksi opiskeleville!) on kommunikoida kielellä, joka on itselle vieras, ja kuinka palkitsevaa ja innostavaa on käyttää oppimaansa uutta kieltä – ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.  

Kieli- ja kulttuuritietoisen sekä monikielisen vuorovaikutusympäristön rakentaminen on aina kaksisuuntaista (esim. Partanen & Häikiö, 2023). SAMKissa kannattaakin tehdä entistä enemmän suunnitelmallista yhteistyötä suomenkielisten ja englanninkielisten opiskelijoiden kohtauttamiseksi, tekoälyn hyödyntämiseksi ja monikielisyyden hyödyntämiseksi. 

Marja Tomberg 

Kirjoittaja on suomen kielen ja viestinnän lehtori, joka tekee väitöstutkimusta Turun yliopiston OPPI-tohtoriohjelmassa monikielisyydestä ja kielellisestä moninaisuudesta englanninkielisessä hoitotyön tutkinto-ohjelmassa. 

Lähteet 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2025). Pedagogiset ratkaisut ja monikielisyys voimavaraksi – Karvin arvioinnin havaintoja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työelämäpoluista. Blogi 17.9.2025. https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/blogi/pedagogiset-ratkaisut-ja-monikielisyys-voimavaraksi-karvin-arvioinnin-havaintoja-ulkomaalaistaustaisten-opiskelijoiden-tyoelamapoluista 

Partanen, R., Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25 (3), 30 – 48. 

Minun nuoruudessani vieraiden kielten osaamista pidettiin tavoiteltavana asiana. Mitä useampaa kieltä osasit, sen parempi. Valinnaisten kielten opetusryhmät olivat täynnä ja kaikkia haluamiaan kieliä ei saanut sijoiteltua lukujärjestyksiin.

Muutos nykypäivään verrattuna on radikaali. Englanti on monella lähes ainoa kieli, mitä opiskellaan ja osataan. Mitalin kääntöpuoli on se, että lähes kaikki osaavat englantia. Englannin osaaminen on hyvä juttu, mutta samalla muiden vieraiden kielten osaaminen on radikaalisti vähentynyt. Vaikka halukkuutta vieraan kielen opiskelemiseen nuorella olisi, tarjonta on vähäistä ja harvojen valinnaisten kielten tunnit sijoitetaan kouluissa välillä siten, että kiinnostus valita niitä omaan ohjelmaan lopahtaa siihen, kun näkee miten ne sijoittuvat suhteessa muihin kiinnostaviin valinnaisiin aineisiin.

Vieraiden kielten opetuksen väheneminen heikentää koulutuspolkua jo alemmilta asteilta alkaen. Yksipuolinen kielitaito rajoittaa mahdollisuuksia työelämässä ja kääntäen – mitä monipuolisemmin osaa vieraita kieliä, sen parempi kilpailuvaltti kielitaito on, koska osaajien määrä on vähentynyt. Mitä parempi kielitaito, sitä paremmat valmiudet toimia missä tahansa tehtävässä.

Toisen kulttuurin ymmärtäminen paranee huomattavasti sillä, että ymmärtää kulttuuriin olennaisesti liittyvää kieltä. Kieli on enemmän kuin vain sanoja. Kieli heijastaa ajattelutapaa ja arvoja.

Suomalaisena huomaat ilahtuvasi siitä, kun joku muualta tänne Suomeen muuttanut osaa puhua edes auttavasti meidän kieltämme. Sama toisin päin. Vaikka tämänhetkinen suomalainen poliittinen tahtotila onkin nostaa suomalaisuus ylitse muiden, jos olemme realisteja ja katsomme maailmaa laajemmin kuin vain sarvimakaronin lävitse takaisin omaan napaamme, huomaamme, että suuri maailma ja sen tapahtumat ovat jossakin ihan muualla kuin pienessä Suomessa. Valtakunnan rajojen ulkopuolelle astuminen antaa hyvin nopeasti ymmärryksen siitä, että pelkällä suomen kielellä ei selviä.

Kuitenkin jo vajaa kymmenen vuotta sitten on tutkitusti todettu, että koulutusrakenteisiin tehtyjen muutosten vuoksi kielten opetustarjonta yksipuolistuu ja vähenee. Näin on tapahtunut. Myös monipuolisen kielitaidon arvostus on vähentynyt. Suomen kieltenopettajien liiton visio onkin, että Suomessa opiskeltaisiin lähitulevaisuudessa kansallisten kielten lisäksi kahta vierasta kieltä.

Kieltenopettajana olen kohdannut työurani varrella monenlaisia opiskelijoita. Opettaessani ruotsia yhdistelmäajoneuvokuljettajaryhmälle eräs sankari heitti jalat pöydälle ja kiroten huusi: ”Ja kun mää …piip… ajan tukkirekkaa Kiikosten ja Rauman väliä, niin mihin …piip… mää tartten jottain …piip… ruotsia?” Asenne oli nuorella miehellä ”kohdallaan” ja muutaman vuoden päästä kuulin hänestä, että kyseinen kaveri ei ajanut tukkirekkaa enää mihinkään suuntaan, vaan oli jäänyt asenneongelman vuoksi pois töistä kokonaan.

Saksan kielen oppitunneilla istunut ajojärjestelijäopiskelija lähetti minulle kortin Travemündestä: ”Kiitos, kun jaksoit opettaa meille alkeita. Täällä on paljon mukavampaa ajella, kun ymmärtää edes jotakin.” Kollegani venäjän alkeiden tunnilla kyrilliset kirjaimet oppinut kuljettaja laittoi viestin: ”Hienoa, kun nyt osaan lukea näitä kylttejä! Moccpa ei tarkoitakaan kahvitaukoa, vaan suuntaa, jota kohti tavoittelen.”

Nykyisin oppimismotivaatiota haastaa kaikkialla läsnä oleva tekoäly. Miksi pitäisi itse opiskella vierasta kieltä, kun tekoäly sen jo osaa? Tekoäly ei koskaan korvaa ihmisten välistä kanssakäymistä, ei ajattelua eikä tilannesidonnaisuutta. Oma ajattelu ja sen tuomat mahdollisuudet ovat olennainen osa ihmisyyttä ja sitä ei kannata ulkoistaa koneelle.

Vieraan kielen oppiminen tapahtuu toki helpoiten lapsuus- ja nuoruusvuosina, jolloin oppimiskyky on parhaimmillaan, mutta uuden oppiminen on mahdollista myös jo ”kypsemmässä iässä”. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kielten opiskelua. On erittäin motivoivaa huomata, että pystyy auttavasti kommunikoimaan oppimallaan sanastolla vierasta kieltä puhuvan henkilön kanssa.

SAMKin tarjonta valinnaisten vieraiden kielten suhteen on ilahduttavan laaja. Täällä voi opiskella valinnaisena kielenä saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjän alkeita – ja ristiinopiskeluverkoston kautta mahdollisesti vielä muitakin harvinaisempia kieliä. Opetuspäällikkönä kannustan valitsemaan monipuolisesti vieraita kieliä. Yhden kielen osaaminen tukee toisen uuden kielen oppimista. Lisäksi uuden kielen opiskelu parantaa keskittymistä ja hidastaa aivojen vanhenemista.

Pirjo Raunio

Kirjoittaja on työperusteisesta maahanmuutosta väitellyt filosofian tohtori, joka toimii SAMKissa Kielet ja viestintä -tiimin opetuspäällikkönä ja on kielten opettaja, joka puhuu sujuvasti kahta vierasta kieltä ja osaa alkeita muutamasta muusta kielestä.

Luettavaa:

Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta: kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti :: JYX (Luettu 15.9.2025)

Kielitaito tarttuu kaiken ikää – aikuisen oppiminen on yhtä tehokasta kuin lapsen | Kaleva (Luettu15.9.2025)

Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tulevaisuus Suomessa. Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti :: JYX (Luettu17.9.2025)

Tutkimus: Kaksikielisyys hidastaa aivojen vanhenemista | Yle (Luettu 17.9.2025)

Mikä on italian kielen ihanin sana? Se ja monta muuta kielellistä asiaa selviää uudesta juttusarjasta | Turun Sanomat (Luettu 17.9.2025)

Viestinnän osaajat – ydinjoukkoamme

Viestinnän ja Tutkimusosaamisen osaajapooleissa ollaan asian ytimessä. Keskitymme akateemiseen asiantuntijaviestintään eli geneeristen taitojen opettamiseen sekä suomeksi että englanniksi. Geneerisiä taitoja ovat muun muassa lähdekritiikki, argumentointi, kielen hallinta ja kirjoittaminen. Jos näissä on puutteita, substanssin omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. (ks. Ursin ym., 2021.)

 Alumnien uraseurantakyselyssä viestintä- ja vuorovaikutustaidot pitävät selvää kärkipaikkaa: ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijoiden mielestä erityisesti niitä tarvitaan työelämässä (Lauronen, 2019). Vastausten mukaan on hyödyllistä osata kommunikoida selkeästi ja tehokkaasti sekä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti.   Tarvitaan myös kykyä ymmärtää erilaisia viestintätilanteita ja toimia erilaisten ihmisten kanssa. Juuri näiden osaamissuositusten varaan rakennetaan ammatillista pätevyyttä, ja siksi opiskelijoiden kannattaa panostaa viestintätaitojensa kehittämiseen.

Ideoita ja inspiraatiota

Viestinnän opetus kattaa koko SAMKin. Koska meitä opettajia on paljon eri osaamisalueilta, haasteena on löytää sopivat ajankohdat tapaamisille. Niitä järjestetään kaksi lukukaudessa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua.  Pooleissa jaetaan hyviä käytäntöjä ja tutustutaan erilaisiin toteutustapoihin. Toiminta perustuu vertaisoppimiselle, koulutuksia pidetään ajankohtaisista aiheista, kuten tekoälystä ja saavutettavuudesta. Moniammatillinen yhteistyö kirjaston ja IT-asiantuntijoiden kanssa on myös tärkeää.

Uudet opettajat perehdytetään yhteisiin linjauksiin. Porukkaan mukaan otettu ei ahdistu turhista, vaan kokee itsensä tervetulleeksi ja tasa-arvoiseksi työyhteisön jäseneksi. Näin tuntevat vanhat tekijätkin, joilla on tilaisuus välittää osaamistaan eteenpäin. Kaikki pysyvät ajan tasalla muutoksista ja oppiaineen näkymistä. Uskoisin, että poolien avulla voidaan parhaimmillaan edistää työhyvinvointia ja osallisuuden kokemusta. Palautteen perusteella osallistujat kokevat toimintamme arvokkaaksi: Kokemusten jakamisella on sinänsä arvoa. Yhdessä sovitut kriteerit ja sisällöt parantavat laatua.  Yhteistyö on helpompaa, kun oppii tuntemaan muitakin kuin vain lähimpiä työkavereita.

Think future/Katse tulevaan!

Viestintäaineiden opettajat eivät ole pelkästään mestareita puhumaan, vaan he haluavat vaikuttaa työhönsä. OPS-suunnittelussa on muodostettu raamit viestinnän opetukselle. Opintojaksojen kriteerit ja sisältökuvaukset toimivat edelleen vankkana perustana. Toiveissa on, että ääntämme kuultaisiin tulevissakin OPS-uudistuksissa.

Esimerkkinä poolitoiminnan kantavuudesta voidaan mainita työn opinnollistaminen. Toteemi-hankkeesta (2017–2019) alkusysäyksensä saanut Ammatillinen viestintä opinnollistaen on ollut vuosia opintojaksotarjonnassa. Onkin hienoa, että opinnollistamiseen ja työelämäyhteyksiin paneudutaan entistä laajemmin SAMKissa.

Korkeakoulutuksen yhtenä tavoitteena on osaamisemme eli geneeristen taitojen opetuksen kehittäminen.  Mahdollisuudet tähän avautuvat viestintäpooleissamme: Ne saattavat yhteen opettajia, mentoreita ja muita asiantuntijoita – työelämän edustajia unohtamatta. Yhteisöllisyys ja avoin vuorovaikutus takaavat parhaat tulokset.

Pia Lahdenmaa

Kirjoittaja toimii lehtorina Liiketoiminta ja johtaminen -osaamisalueella ja viestintäpoolien vetäjänä.

Lukemista:

Lauronen, T. (2019). Ammattikorkeakouluista vuonna 2019 valmistuneiden uraseurantakyselyn tulokset. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. https://amk-uraseuranta.turkuamk.fi/uraseuranta/tulokset

Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.). (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Voiko työhyvinvointi alkaa yhteisestä keskustelusta? Näin uskomme osaajapoolissamme. Kun pysähdymme kuulemaan toisiamme ja keskustelemaan ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä, syntyy tilaa luottamukselle ja kasvulle.

Pooli, verkostomme

Hyvä yhteisö ei ole vain joukko yksilöitä, vaan verkosto, jossa jokainen tukee toisiaan. Työyhteisöosaaminen-osaajapoolissamme toimii tällä hetkellä yhdeksän asiantuntijaopettajaa, ja tavoitteenamme on edelleen kehittää ja yhdenmukaistaa koko SAMKin läpileikkaavaa yhteistä suomen- ja englanninkielistä Työyhteisövalmiudet-opintojaksoa. Osaajapoolin tavoitteen on, opintojakson yhtenäistämisen ja kehittämisen lisäksi, vahvistaa eri osaamisalueiden välistä asiantuntijaverkostoa, rakentaa luottamusta, lisätä avoimuutta ja luoda näin pohjaa muun muassa työhyvinvoinnille.

Yhdessä parempaan työarkeen

Työhyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen valinnoista, vuorovaikutuksesta, arvoista ja ennen kaikkea siitä, miten työyhteisö toimii yhdessä. Arjessa opettajan työ on vaativaa, muttei sen tarvitse olla yksinäistä. Yksi tehokkaimmista – ja usein aliarvostetuista – keinoista vahvistaa työhyvinvointia on panostaa ryhmien toimintaan. Mielestäni meillä SAMKissa on tähän vastattu muun muassa osaajapoolitoiminnalla. Mitä hyötyä tällä panostuksella saavutetaan?

Pooli tuo vertaistukea, merkityksellisyyttä ja yhteyttä arkeen

Työhyvinvointi on muun muassa turvallinen tila ja vertaistukea. Pooli on paikka, jossa keskustelemme yhteisestä teemastamme, jaamme ajatuksia, onnistumisia ja haasteita sekä keskustelemme opintojakson sisällöistä ja tehtävistä. Yhdessä arvioimme ja kehitämme yhteistä opintojaksoa, mutta sallimme alakohtaisuuteen liittyviä erilaisia	Kuva. M365Copilot
käytäntöjä. Osallistuminen tuo omalle työlle uutta näkökulmaa ja näin yhteinen tekeminen muodostuu merkitykselliseksi voimavaraksi. Näin osallisuus synnyttää myös hyvinvointia vahvistavaa työn imua ja motivaatiota.

Pooli tuo oivalluksia ja oppimista

Työhyvinvointi on myös myönteistä virittyneisyyttä. Poolissa teemme omaa ammattitaitoamme näkyväksi ja opimme toisiltamme. Jaetut arjen ideat, kokemukset ja ratkaisut antavat uusia työkaluja omaan opetukseen ja intoa työhön. Uusille opettajille pooli toimii hyvänä foorumina perehtyä paitsi opintojakson toteutukseen myös saada työkaluja omaan opetukseen. Kun oppii toisilta – usein huomaamattaan – työ saa lisää väriä ja vaihtelua. Näin pooli mahdollistaa oppimisen ja ammatillisen kasvun, jotka lisäävät hyvinvointia.

Pooli vähentää siiloja ja lisää ymmärrystä

Yksin tekeminen kuormittaa. Pooli yhdistää opintojakson opettajia, auttaa hahmottamaan opintojakson kokonaiskuvaa ja näin lisää yhteisymmärrystämme. Tiedon avoin jakaminen synnyttää keskinäistä arvostusta ja luottamusta. Nämä madaltavat osaamisalueiden välisiä rajoja ja mahdollistavat monialaisen yhteistyön. Toinen toistemme työn ymmärtäminen lisää yhteistyötä ja vähentää vertailua. Näin osaajapooli vahvistaa positiivista ilmapiiriä ja yhteistä tekemisen kulttuuria.

Yhdessä syntyy enemmän

Yhdessä tapahtuva kehittäminen on mielekästä, tehokasta ja laadukasta. Yhteinen ajattelu tuo innovatiivisuutta ja yhtenäisyyttä toimintatapoihin. Kaiken kaikkiaan monipuoliset näkökulmat ja ratkaisut ovat kestävämpiä. Hyvä yhdessä tekeminen vahvistaa kokemusta vaikuttamisesta ja osallisuudesta, lisäksi se tuo iloa, huumoria ja inhimillisyyttä ja näin vahvistaa yksilön hyvinvointia. Reflektiivinen ammatillisuuden jakaminen ei siis vie vaan antaa. Ryhmässämme keskustelimme, että parhaimmillaan pooli toimii työnohjauksellisena ryhmänä ja voimavarana.

Lopuksi

Toivottavasti myös tulevaisuus mahdollistaa osaajapoolitoiminnan ja mukaan saadaan kaikki aiheesta kiinnostuneet ja aiheen kanssa työskentelevät opettajat.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Copilot-tekoälyä.

Kirjoittaja: Tiina Pennanen

Kirjoittaja toimii lehtorina Hyvinvointi- ja kulttuuri -osaamisalueella ja Työyhteisöosaamisen osaajapoolin vetäjänä.

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. 

Yrittäjyyden osaajapoolissa on 12 pitkän linjan ammattilaista usealta Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisalalta. Kaikki poolilaiset ovat myös SAMK Yrityskiihdyttämön™ mentoreita. Osaajapoolissa tehtävä kehittämistyö etenee pienin, tasaisin askelin. Poolitoiminnan keskeinen arvo on kokeilevassa heittäytymisessä – mikä heijastelee toiminnallisen yrittäjyyden mallin ydintä.  

Osaajapooli toimii myös hyvänä käytänteiden jakajana. Uuden mentorin on helppo tulla mukaan toimintaan. Vanhat konkarit saavat uutta virtaa muiden kokeiluista. Poolityöskentely tuo porukan säännöllisesti yhteen, mikä on jo arvo itsessään, koska muuten organisaation sisäisten yksiköiden välinen toiminta jää helposti vähäisemmäksi. Toiminnallisen yrittäjyyden opetusta lähdettiin viime vuonna kokeilemaan ennakkoluulottomasti nonstop-muodossa. Tämän vuoden kehittämisteemana on tuottaa uutta opetuksessa käytettävää videomateriaalia SAMK Yrityskiihdyttämön™ alumniyrittäjistä. Aidot yrittäjätarinat ovat kokemuksemme mukaan hyviä ajatuksen herättelijöitä. 

Yrittäjämäinen ajattelu ei ole vain yrityksen perustamista. Satakunnan ammattikorkeakoulussa se nähdään asenteena, joka auttaa toimimaan ja menestymään tulevaisuuden työelämässä. Maailman muuttuessa nopeasti yrittäjämäinen ajattelu auttaa sopeutumaan ja toimimaan innovatiivisesti. Se näkee ongelmat mahdollisuuksina ja lähestyy niitä luovasti. Kuten Anssi Tuulenmäki (2012) sanoo: ”asiat, joita kaikki toimialalla näyttävät tekevän samalla lailla – ovat potentiaalisia uuden arvon lähteitä uudelleen mietittyinä”.  

Itsensä johtaminen ja jatkuva oppiminen korostuvat tulevaisuudessa. Alla olevalla videolla kolme mentoriamme esittelee SAMKin yrittäjyysopetuksen taustan ja perusfilosofian, joiden avulla voimaannutamme opiskelijoidemme ajattelua, asennetta ja minäpystyvyyttä. 

Lue lisää:  

Read, S., Sarasvathy, S. D., Dew, N., & Wiltbank, R. E. (2017). Effectual entrepreneurship (Second edition.). Routledge. 

Tuulenmäki, A. (2010). Lupa toimia eri tavalla. WSOYpro. 

Kirjoittajat: Teppo Lundell, Pia Marjanen, Petri Martikkala, Marko Mikkola ja Jenni Nurmi 

Kirjoittajat toimivat SAMKin Yrityskiihdyttämön mentoreina ja vastaavat yrittäjyyden toimintakokonaisuudesta SAMKissa 

 SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Markkinoinnin osaajapoolin opettajat toimivat Porissa, Huittisissa ja Raumalla kolmella eri osaamisalueella: Palveluliiketoiminta, Logistiikka- ja Meriteknologia sekä Teknologia.  

Eri paikkakunnilla ja osaamisaluilla toimivien opettajien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on aika ajoin haasteellista. Työkalenterit ovat monella täynnä viikoittaisia työtehtäviä, minkä vuoksi yhteydenpito saman alan kollegoihin uhkaa ajoittain jäädä vähemmälle huomiolle. Yhteydenpidon helpottamiseksi markkinoinnin pooli on hyvä kanava.  Pooli on pääosin kokoontunut lukukausittain.  Poolitapaamisissa jaetaan markkinoinnin opintojaksoihin liittyvät kuulumiset ja pohditaan oman osaamisen kehittämistarpeita, tulevia koulutuksia, yhteisiä opetuskäytänteitä ja hankeyhteistyötä. 

Myynti- ja markkinointi ovat yritystoiminnan keskeisiä tehtäviä. Ilman osaavaa myynti- ja markkinointihenkilöstöä yritysten on vaikeaa tai lähes mahdotonta selviytyä kilpailluilla markkinoilla. Tämän lisäksi jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio ja tekoäly tuovat toisaalta uusia työkaluja myös luovan markkinoinnin parissa työskenteleville, mutta samalla ne asettavat haasteita uuden oppimiselle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.  

Kuva on tuotettu Copilot-tekoälyohjelmalla. 

Monet markkinoinnin poolin jäsenistä ovat viime vuosina aktiivisesti osallistuneet erilaisiin markkinoinnin digihankkeisiin, esimerkiksi: Digiportaat, Verkkokauppa 2.0 ja uusimpana nyt meneillään oleva MFamk Super Digital. Työelämälähtöiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita markkinoinnin opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Tällaisten hankkeiden ja tutkimustyön kautta on mahdollista kasvattaa niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin alueellisten yritysten myynnin- ja markkinoinnin osaamista Satakunnassa ja valtakunnallisesti. 

Kuva: Pixabay. 

Osaajapoolien työn mahdollistamisessa ja edelleen kehittämisessä SAMKilla on tärkeä rooli. Ennakoivalla ja erottuvalla markkinoinnilla ja viestinnällä on jatkossakin ratkaiseva vaikutus niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin yritysten koulutuksessa.  Poolin jäsenten asiantuntijuutta on hyvä kuulla ja vastata opettajien erilaisiin koulutustoiveisiin sekä tarkastella mahdollisuuksia hankkia uusia työvälineitä. 

Timo Salomaa  

Kirjoittaja toimii lehtorina Palveluliiketoiminnan osaamisalueella ja Markkinoinnin osaajapoolin vetäjänä.   

SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. LUMA-poolin jäsenet edustavat kolmea osaamisaluetta: Teknologia, Logistiikka ja meriteknologiaa ja Palveluliiketoimintaa. Osaanapooli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun ja vertailukehittämiseen näiden alojen välillä, erityisesti Rauman ja Porin kampusten tekniikan välillä. 

Rauman ja Porin kampusten LUMA-aineiden opettajien välinen yhteistyö on mahdollistanut ideoiden ja kokemusten jakamisen, mikä on ollut erityisen arvokasta opetuksen kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on fysiikan laboratoriotilojen vertailu, jossa pyritään jakamaan parhaat käytännöt ja kehittämään laboratoriotiloja molemmilla kampuksilla entistä toimivammiksi. 

LUMA-poolin tavoitteena on kokoontua kerran lukukaudessa, jotta jäsenet voivat jakaa ajankohtaisia kehityshankkeita, hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita. Nämä kokoontumiset tarjoavat mahdollisuuden syventää saman alan opettajien yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta. 

Osaajapoolitoimintaa tulee kehittää edelleen. On tärkeää pohtia, miten eri osaamisalueiden opettajat voivat työskennellä yhdessä entistä tehokkaammin ja miten yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti laajentaa tai muuttaa, jos tarpeet ja kehityskohteet muuttuvat. Vaikka LUMA-pooli on ollut hyödyllinen vertailukehittämisessä, kuten fysiikan laboratoriotilojen osalta, on tärkeää tarkastella myös sitä, miten se voi paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kehitystarpeisiin. 

LUMA-pooli on mahdollistanut syvällistä keskustelua ja tiedonvaihtoa kolmen osaamisalueen opettajien välillä. Tällaiset keskustelut ovat arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään, miten SAMKin LUMA-aineiden opetusta voidaan kehittää. Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat avainasemassa, jotta poolin toiminta pysyy ajankohtaisena ja vastaa muuttuvan koulutuksen tarpeisiin. 

Tämän blogin teossa olen hyödyntänyt ChatGPT-tekoälyä sekä tekstiin että kuvituskuviin. 

Pekka Huhtala 

Kirjoittaja toimii lehtorina Teknologia-osaamisalueella teollisessa ympäristössä ja LUMA-poolin vetäjänä.  

Nykyajan työelämässä menestyminen vaatii laaja-alaisesti erilaisia taitoja substanssiosaamisen lisäksi. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tavoitteena on jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen – mutta minkälaista osaamista he todella tarvitsevat? Kun katsotaan pitkälle työelämän vaatimuksiin, tärkeään avainasemaan hyvien arvosanojen rinnalle ovat nousseet joustavuus, kyky sopeutua muutoksiin ja monipuolinen, geneeristen työelämätaitojen osaaminen.

Kuva: Pixabay

Työelämä muuttuu, osaamistarpeet sen mukana

Työelämä on muutoksessa, ja työntekijöiltä vaaditaan laajaa työelämätaitojen kirjoa. Vaikka syvällinen substanssiosaaminen on tärkeää, se ei ole ainut menestyksen avaintekijä. On ilmeistä, että työelämässä vaadittuun osaamiseen ja oman näköisen uran rakentamiseen tarvitaan myös geneerisiä taitoja. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, oman toiminnan suunnittelua, vastuullisuutta, kykyä omaksua uutta sekä osaamista, jota voidaan soveltaa alasta toiseen.

Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy substanssiosaamisen kehittämisen rinnalla yleisiä työelämä- ja urasuunnittelutaitoja. Toivottavasti näiden taitojen sanoitukset eivät jää vain opetussuunnitelmien sanahelinäksi. Urasuunnittelutaidot auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja laajentamaan näkemystä siitä, mihin kaikkeen he voivat osaamistaan hyödyntää.

Osaamisen sovellettavuus eri aloille

Perinteisesti korkeakoulututkinto valmistaa opiskelijat tiettyyn alaan. Nykyajan työelämässä korkeakoulutetun asiantuntijan osaamista arvostetaan yhä enemmän myös perinteisten ammattirajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen on keskeistä. Nämä taidot tukevat oman osaamisen tunnistamista ja soveltamista myös muilla kuin omaa koulutusta vastaavilla osaamisaloilla.

Esimerkiksi englannin opettaja voi toimia pelialalla tai kasvatustieteilijä HR-ammattilaisena – tässä korostuu juuri oman osaamisen sovellettavuus uusille aloille. Tiimeihin tarvitaan erilaista osaamista. Näin ollen työelämä hyötyy osaajista, jotka voivat toimia monialaisesti, ja työntekijät puolestaan kokevat, että heidän osaamisellaan on laajempia käyttömahdollisuuksia.

Urasuunnittelutaitojen opettamiseen ja oppimiseen on erilaisia tapoja. Yksilöohjauksessa opiskelija voi saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea uransa suunnitteluun. Ryhmäsessioiden kautta saadaan erilainen, mahdollisesti monitahoisempi näkökulma. Ryhmäohjauksessa eri alojen opiskelijat tuovat mukanaan omaa substanssiosaamistaan ja pääsevät samalla pohtimaan sitä, miten omaa osaamista voidaan hyödyntää uusilla alueilla. Kun opiskelijat jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan ryhmässä, he oppivat peilaamaan omaa osaamistaan muihin ja laajentavat ymmärrystään myös omista työmahdollisuuksistaan.

Urasuunnittelutaitoja voi oppia myös itsenäisesti esim. verkossa erilaisia ammattikuvauksia, koulutusmahdollisuuksia ja työmarkkinoita tutkien sekä persoonallisuustesteihin tutustuen. Urasuunnittelutaitojen opiskelu ja oppiminen on tärkeää, sillä ne auttavat tekemään tietoisia päätöksiä oman uran suunnasta ja edistämään siihen kuuluvia tavoitteita.

Työelämän haasteet ja koulutuksen mahdollisuudet

Vaikka monialaiset taidot ovat arvokkaita, työpaikkailmoituksissa korostetaan edelleen tietyn substanssin hallintaa. Tämä saattaa rajoittaa hakijapoolia ja kaventaa näkökulmaa. Opiskelijat, jotka ovat saaneet ohjausta tai kehittäneet itsenäisesti omia urasuunnittelutaitojaan ymmärtävät, että heidän osaamisensa voi olla arvokasta monella eri alalla. Työelämä, joka arvostaa joustavuutta ja osaamisen sovellettavuutta, voi myös vahvistaa opiskelijoiden tunnetta siitä, että heillä on mahdollisuuksia – riippumatta siitä, miltä alalta he valmistuvat.

SAMKin strategian mukaisesti jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen on tavoite. Tulevaisuuden menestyksen takaa kokonaisvaltainen valmistautuminen työelämän vaatimuksiin. Ne valmistuvat opiskelijat, jotka omaavat vahvat urasuunnittelutaidot, eivät ole vain oman alansa osaajia, vaan osaavia, mukautuvia ja luovia asiantuntijoita, jotka voivat menestyä alati muuttuvassa työelämässä.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.

Kirjoittajat: Mari Linna, Hanna Viskari ja Marjo Keckman

Mari Linna toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina, Hanna Viskari ja Marjo Keckman opinto-ohjaajina.

Kirjoittajat osallistuivat marraskuussa 2024 kansainväliseen ohjausalan konferenssiin Jyväskylässä ja inspiroituivat pohtimaan työelämätaitojen merkitystä korkeakouluopinnoissa.

Uuden lukukauden aloitus on jännittävää aikaa uusille opiskelijoille. Heidän opintojensa aloitusta valmistellaan korkeakouluissa huolella ja ennakoiden, hyvissä ajoin. Opettajatutorit laativat aloituspäivien esitysmateriaaleja ja kokoavat kaiken tarvittavan valmiiksi yhdessä opinto-ohjaajien ja muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hyvä perehdytys korkeakouluopintoihin ja -käytänteisiin on tärkeää uudelle opiskelijalle onnistuneen opintojen aloituksen ja hänen opiskelukykynsä kannalta.

Uuden lukukauden aloitus on aivan yhtä jännittävää, jollei vielä jännittävämpääkin, uudelle opettajalle, varsinkin jos hän ei ole aiemmin opettanut ammattikorkeakoulussa. Mahdollinen siirtyminen työelämästä koulutusmaailmaan, toiselta kouluasteelta korkeakouluun tai mahdollisen pitkän poissaolon jälkeen opetustyöhön palaaminen ovat merkittäviä hetkiä. Uusi työ korkeakouluopettajana voi olla innostavaa, mutta myös kuormittavaa, jos opettaja ei saa riittävää tukea alkuvaiheessa. Opettajan työssä yhdistyvät pedagoginen osaaminen, opiskelijoiden tukeminen ja hallinnolliset velvollisuudet. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys voi tehdä tämän kokonaisuuden hallinnasta paljon helpompaa – ja mikä tärkeintä, se tukee opettajan pedagogista hyvinvointia.

Uuden henkilöstön perehdyttäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on jaettu kolmeen osaan: työhöntulovaiheen perehdyttäminen, omaan työhön perehtyminen sekä perehdytyksen arviointi. Henkilöstön perehdyttämistä koskevassa menettelyohjeessa kuvataan perehdytysprosessin eteneminen, vastuut ja sen eri vaiheet. Uuden henkilön perehdyttämiseen on käytössä perehdytyssuunnitelma sekä yhteinen yleisperehdytyksen materiaali. Vuonna 2024 SAMKissa järjestettiin uusien auditoijien koulutus. Koulutukseen osallistujat suorittivat niin sanottuna sisäisenä harjoitusauditointina uuden henkilöstön perehdyttämisprosessin auditoinnin. Tuolloin yhtenä auditoijana toimineena minulle vahvistui hyvän perehdytyksen korvaamaton merkitys.

Miksi perehdytykseen kannattaa panostaa?

Uuden opettajan onnistuneella perehdyttämisellä on valtava merkitys sekä työn aloittamisen sujuvuudelle että henkiselle jaksamiselle. Kun perehdytys suunnitellaan ja toteutetaan kunnolla, opettaja saa heti alussa tunteen siitä, että hän on tervetullut ja osa työyhteisöä. Tämä tunne on ratkaiseva: se luo pohjan sitoutumiselle ja varmuudelle oman työn tekemisessä.

Ilman hyvää perehdytystä opettajan työ voi nopeasti muuttua stressaavaksi. Ensimmäinen vuosi uudessa työssä on aina opettelua, mutta jos tuki ja ohjeistus puuttuvat, ovat ristiriitaisia tai vajavaisia, kuormitus kasvaa merkittävästi. Selkeät ohjeet ja materiaalit auttavat hahmottamaan työhön kuuluvat tehtävät ja vähentävät epävarmuutta. Hyvä perehdytys ei ole vain valmiiden diaesitysten läpi kahlaamista. Se on huolehtimista ja rinnalla kulkemista sekä uuden opettajan vastuiden ja velvollisuuksien avaamista. Onnistunut perehdytys on työkalujen antamista työn tekemistä varten.

Kuva: Pixabay

Tietoa ja tukea ilman turhaa säätöä

Yksi perehdytyksen keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että opettaja saa käyttöönsä kaiken tarpeellisen tiedon ajantasaisesti ja helposti. Liian usein perehdytyksessä on puutteita: tieto on hajanaista, perehdyttäjät eivät ole itse ajan tasalla tai työvälineiden saamisessa on viiveitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi opettaja joutuu selvittämään asioita itsenäisesti – usein kiireessä ja paineen alla.

Opettajien kohdalla on erityisen tärkeää, että he saavat tukea opetussuunnitelmien hallintaan ja vaativien ohjaustehtävien, kuten opinnäytetöiden, ohjaukseen. Ilman riittävää perehdytystä nämä tehtävät voivat tuntua ylivoimaisilta, ja uusi opettaja saattaa jopa toimia virheellisesti. Onnistunut perehdytys varmistaa, että opettaja tietää, mistä saa apua ja keneltä voi kysyä neuvoa. Hän myös tuntee työtänsä ohjaavat menettely- ja toimintatavat.

Palaute vie perehdytystä eteenpäin

Perehdytyksen ei pitäisi olla kertaluontoinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jota arvioidaan ja kehitetään. Palautteen kerääminen on tässä keskeistä. On tärkeää kysyä sekä perehdytettäviltä että perehdyttäjiltä, miten prosessi sujui ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tämä auttaa luomaan entistä toimivampia käytäntöjä ja varmistaa, että perehdytys vastaa aidosti työn tarpeisiin.

SAMKissa perehdytyksestä saatu palaute käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin myös työsuojelunäkökulma tulee huomioitua. Palautteita luetaan ja käsitellään toki vuoden mittaan säännöllisesti ja tartutaan mahdollisiin esiin nousseisiin epäkohtiin. Perehdytysprosessia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.

Hyvä alku kantaa pitkälle

Kun uuden opettajan perehdytys onnistuu, hän pääsee keskittymään siihen, mikä työssä on tärkeintä: opettamiseen ja opiskelijoiden tukemiseen. Tämä näkyy suoraan myös työn laadussa ja opettajan omassa pedagogisessa hyvinvoinnissa. Hyvinvoiva opettaja jaksaa innostaa ja inspiroida myös opiskelijoitaan.

Perehdytys ei ole vain hallinnollinen velvoite, vaan arvokas investointi – niin opettajan kuin koko korkeakouluyhteisön hyväksi. Siksi sen kehittämiseen ja ylläpitoon kannattaa panostaa. Hyvä perehdytys voi olla se ratkaiseva tekijä, joka tekee uudesta työstä inspiroivan, eikä uuvuttavaa.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.

Mari Linna

Kirjoittaja toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina.

We visited PXL University of Applied Sciences and Arts in May 2024. The visit took place at the central offices of PXL in Hasselt.

The beautiful city of Hasselt is located just an hour’s train ride from Brussels. With a population of around 80,000, the city lies in the province of Limburg along the Demer River in the Flemish region. Founded as early as the 7th century, the old city is definitely worth a visit.  Despite its rich history, Hasselt is a modern and developing city. Along the streets of the city center, you’ll find a variety of cozy cafés perfect for a leisurely coffee break. Hasselt is particularly known for its local Gin, or Jenever, and chocolate making, which can be considered an art form. The beautiful murals that adorn the cityscape are also a delightful sight.

During our visit, we were warmly welcomed by Ruth Jamers, Frauke van der Rijt, and Kristien Bauwens, staff members of the central department of education, and the institutional coordinator of international relations, respectively.

Photo: PXL University of Applied Sciences

The visit included presentations from both SAMK and PXL, discussions on educational approaches, flexible curricula, mixed learning, distance learning, and the use of online tools and techniques in lessons. We also had the opportunity to learn about PXL’s tracking and registration system for internships, workplace learning, projects, and graduation assignments, as well as their professionalization and support for teachers.

The visit also included a tour of the PXL-Digital department, where we learned about online learning in joint programs, course units with a strong grounding in online learning, and the use of virtual reality in classes. The visit concluded with a visit to the PXL Centre for Digital Learning, where we learned about the coaching and training strategies of the Centre, the MiXed learning label, and the use of VR and XR in the study programs of PXL-Healthcare.

Photo: Jukka Juhala

Overall, the staff visit to PXL University of Applied Sciences and Arts was a success, providing valuable insights and knowledge exchange between the two institutions. It was filled with interesting programs, and the staff welcomed us warmly. We had the opportunity to see many fascinating things, and we hope to have the chance to explore and develop more together in the future.

Jukka Juhala, System Specialist

Katja Lempinen, Senior Adviser