SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Markkinoinnin osaajapoolin opettajat toimivat Porissa, Huittisissa ja Raumalla kolmella eri osaamisalueella: Palveluliiketoiminta, Logistiikka- ja Meriteknologia sekä Teknologia.
Eri paikkakunnilla ja osaamisaluilla toimivien opettajien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on aika ajoin haasteellista. Työkalenterit ovat monella täynnä viikoittaisia työtehtäviä, minkä vuoksi yhteydenpito saman alan kollegoihin uhkaa ajoittain jäädä vähemmälle huomiolle. Yhteydenpidon helpottamiseksi markkinoinnin pooli on hyvä kanava. Pooli on pääosin kokoontunut lukukausittain. Poolitapaamisissa jaetaan markkinoinnin opintojaksoihin liittyvät kuulumiset ja pohditaan oman osaamisen kehittämistarpeita, tulevia koulutuksia, yhteisiä opetuskäytänteitä ja hankeyhteistyötä.
Myynti- ja markkinointi ovat yritystoiminnan keskeisiä tehtäviä. Ilman osaavaa myynti- ja markkinointihenkilöstöä yritysten on vaikeaa tai lähes mahdotonta selviytyä kilpailluilla markkinoilla. Tämän lisäksi jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio ja tekoäly tuovat toisaalta uusia työkaluja myös luovan markkinoinnin parissa työskenteleville, mutta samalla ne asettavat haasteita uuden oppimiselle ja jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.
Kuva on tuotettu Copilot-tekoälyohjelmalla.
Monet markkinoinnin poolin jäsenistä ovat viime vuosina aktiivisesti osallistuneet erilaisiin markkinoinnin digihankkeisiin, esimerkiksi: Digiportaat, Verkkokauppa 2.0 ja uusimpana nyt meneillään oleva MFamk Super Digital. Työelämälähtöiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita markkinoinnin opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Tällaisten hankkeiden ja tutkimustyön kautta on mahdollista kasvattaa niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin alueellisten yritysten myynnin- ja markkinoinnin osaamista Satakunnassa ja valtakunnallisesti.
Kuva: Pixabay.
Osaajapoolien työn mahdollistamisessa ja edelleen kehittämisessä SAMKilla on tärkeä rooli. Ennakoivalla ja erottuvalla markkinoinnilla ja viestinnällä on jatkossakin ratkaiseva vaikutus niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin yritysten koulutuksessa. Poolin jäsenten asiantuntijuutta on hyvä kuulla ja vastata opettajien erilaisiin koulutustoiveisiin sekä tarkastella mahdollisuuksia hankkia uusia työvälineitä.
Timo Salomaa
Kirjoittaja toimii lehtorina Palveluliiketoiminnan osaamisalueella ja Markkinoinnin osaajapoolin vetäjänä.
SAMKin osaajapoolit ovat osa ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämistä. Ne ovat osaamisen asiantuntijaopettajista koostuvia avoimia kehittäjäverkostoja SAMKissa. Osaajapoolit tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri osaamisalueilla, kehittää yhteisiä opintoja ja jakaa parhaita käytäntöjä. LUMA-poolin jäsenet edustavat kolmea osaamisaluetta: Teknologia, Logistiikka ja meriteknologiaa ja Palveluliiketoimintaa. Osaanapooli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun ja vertailukehittämiseen näiden alojen välillä, erityisesti Rauman ja Porin kampusten tekniikan välillä.
Rauman ja Porin kampusten LUMA-aineiden opettajien välinen yhteistyö on mahdollistanut ideoiden ja kokemusten jakamisen, mikä on ollut erityisen arvokasta opetuksen kehittämisessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on fysiikan laboratoriotilojen vertailu, jossa pyritään jakamaan parhaat käytännöt ja kehittämään laboratoriotiloja molemmilla kampuksilla entistä toimivammiksi.
LUMA-poolin tavoitteena on kokoontua kerran lukukaudessa, jotta jäsenet voivat jakaa ajankohtaisia kehityshankkeita, hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita. Nämä kokoontumiset tarjoavat mahdollisuuden syventää saman alan opettajien yhteistyötä ja jakaa asiantuntemusta.
Osaajapoolitoimintaa tulee kehittää edelleen. On tärkeää pohtia, miten eri osaamisalueiden opettajat voivat työskennellä yhdessä entistä tehokkaammin ja miten yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti laajentaa tai muuttaa, jos tarpeet ja kehityskohteet muuttuvat. Vaikka LUMA-pooli on ollut hyödyllinen vertailukehittämisessä, kuten fysiikan laboratoriotilojen osalta, on tärkeää tarkastella myös sitä, miten se voi paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kehitystarpeisiin.
LUMA-pooli on mahdollistanut syvällistä keskustelua ja tiedonvaihtoa kolmen osaamisalueen opettajien välillä. Tällaiset keskustelut ovat arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään, miten SAMKin LUMA-aineiden opetusta voidaan kehittää. Jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat avainasemassa, jotta poolin toiminta pysyy ajankohtaisena ja vastaa muuttuvan koulutuksen tarpeisiin.
Tämän blogin teossa olen hyödyntänyt ChatGPT-tekoälyä sekä tekstiin että kuvituskuviin.
Pekka Huhtala
Kirjoittaja toimii lehtorina Teknologia-osaamisalueella teollisessa ympäristössä ja LUMA-poolin vetäjänä.
Nykyajan työelämässä menestyminen vaatii laaja-alaisesti erilaisia taitoja substanssiosaamisen lisäksi. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tavoitteena on jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen – mutta minkälaista osaamista he todella tarvitsevat? Kun katsotaan pitkälle työelämän vaatimuksiin, tärkeään avainasemaan hyvien arvosanojen rinnalle ovat nousseet joustavuus, kyky sopeutua muutoksiin ja monipuolinen, geneeristen työelämätaitojen osaaminen.
Kuva: Pixabay
Työelämä muuttuu, osaamistarpeet sen mukana
Työelämä on muutoksessa, ja työntekijöiltä vaaditaan laajaa työelämätaitojen kirjoa. Vaikka syvällinen substanssiosaaminen on tärkeää, se ei ole ainut menestyksen avaintekijä. On ilmeistä, että työelämässä vaadittuun osaamiseen ja oman näköisen uran rakentamiseen tarvitaan myös geneerisiä taitoja. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, oman toiminnan suunnittelua, vastuullisuutta, kykyä omaksua uutta sekä osaamista, jota voidaan soveltaa alasta toiseen.
Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy substanssiosaamisen kehittämisen rinnalla yleisiä työelämä- ja urasuunnittelutaitoja. Toivottavasti näiden taitojen sanoitukset eivät jää vain opetussuunnitelmien sanahelinäksi. Urasuunnittelutaidot auttavat opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja laajentamaan näkemystä siitä, mihin kaikkeen he voivat osaamistaan hyödyntää.
Osaamisen sovellettavuus eri aloille
Perinteisesti korkeakoulututkinto valmistaa opiskelijat tiettyyn alaan. Nykyajan työelämässä korkeakoulutetun asiantuntijan osaamista arvostetaan yhä enemmän myös perinteisten ammattirajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi urasuunnittelutaitojen opettaminen ja oppiminen on keskeistä. Nämä taidot tukevat oman osaamisen tunnistamista ja soveltamista myös muilla kuin omaa koulutusta vastaavilla osaamisaloilla.
Esimerkiksi englannin opettaja voi toimia pelialalla tai kasvatustieteilijä HR-ammattilaisena – tässä korostuu juuri oman osaamisen sovellettavuus uusille aloille. Tiimeihin tarvitaan erilaista osaamista. Näin ollen työelämä hyötyy osaajista, jotka voivat toimia monialaisesti, ja työntekijät puolestaan kokevat, että heidän osaamisellaan on laajempia käyttömahdollisuuksia.
Urasuunnittelutaitojen opettamiseen ja oppimiseen on erilaisia tapoja. Yksilöohjauksessa opiskelija voi saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea uransa suunnitteluun. Ryhmäsessioiden kautta saadaan erilainen, mahdollisesti monitahoisempi näkökulma. Ryhmäohjauksessa eri alojen opiskelijat tuovat mukanaan omaa substanssiosaamistaan ja pääsevät samalla pohtimaan sitä, miten omaa osaamista voidaan hyödyntää uusilla alueilla. Kun opiskelijat jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan ryhmässä, he oppivat peilaamaan omaa osaamistaan muihin ja laajentavat ymmärrystään myös omista työmahdollisuuksistaan.
Urasuunnittelutaitoja voi oppia myös itsenäisesti esim. verkossa erilaisia ammattikuvauksia, koulutusmahdollisuuksia ja työmarkkinoita tutkien sekä persoonallisuustesteihin tutustuen. Urasuunnittelutaitojen opiskelu ja oppiminen on tärkeää, sillä ne auttavat tekemään tietoisia päätöksiä oman uran suunnasta ja edistämään siihen kuuluvia tavoitteita.
Työelämän haasteet ja koulutuksen mahdollisuudet
Vaikka monialaiset taidot ovat arvokkaita, työpaikkailmoituksissa korostetaan edelleen tietyn substanssin hallintaa. Tämä saattaa rajoittaa hakijapoolia ja kaventaa näkökulmaa. Opiskelijat, jotka ovat saaneet ohjausta tai kehittäneet itsenäisesti omia urasuunnittelutaitojaan ymmärtävät, että heidän osaamisensa voi olla arvokasta monella eri alalla. Työelämä, joka arvostaa joustavuutta ja osaamisen sovellettavuutta, voi myös vahvistaa opiskelijoiden tunnetta siitä, että heillä on mahdollisuuksia – riippumatta siitä, miltä alalta he valmistuvat.
SAMKin strategian mukaisesti jokaisen opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen on tavoite. Tulevaisuuden menestyksen takaa kokonaisvaltainen valmistautuminen työelämän vaatimuksiin. Ne valmistuvat opiskelijat, jotka omaavat vahvat urasuunnittelutaidot, eivät ole vain oman alansa osaajia, vaan osaavia, mukautuvia ja luovia asiantuntijoita, jotka voivat menestyä alati muuttuvassa työelämässä.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.
Kirjoittajat: Mari Linna, Hanna Viskari ja Marjo Keckman
Mari Linna toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina, Hanna Viskari ja Marjo Keckman opinto-ohjaajina.
Kirjoittajat osallistuivat marraskuussa 2024 kansainväliseen ohjausalan konferenssiin Jyväskylässä ja inspiroituivat pohtimaan työelämätaitojen merkitystä korkeakouluopinnoissa.
Uuden lukukauden aloitus on jännittävää aikaa uusille opiskelijoille. Heidän opintojensa aloitusta valmistellaan korkeakouluissa huolella ja ennakoiden, hyvissä ajoin. Opettajatutorit laativat aloituspäivien esitysmateriaaleja ja kokoavat kaiken tarvittavan valmiiksi yhdessä opinto-ohjaajien ja muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hyvä perehdytys korkeakouluopintoihin ja -käytänteisiin on tärkeää uudelle opiskelijalle onnistuneen opintojen aloituksen ja hänen opiskelukykynsä kannalta.
Uuden lukukauden aloitus on aivan yhtä jännittävää, jollei vielä jännittävämpääkin, uudelle opettajalle, varsinkin jos hän ei ole aiemmin opettanut ammattikorkeakoulussa. Mahdollinen siirtyminen työelämästä koulutusmaailmaan, toiselta kouluasteelta korkeakouluun tai mahdollisen pitkän poissaolon jälkeen opetustyöhön palaaminen ovat merkittäviä hetkiä. Uusi työ korkeakouluopettajana voi olla innostavaa, mutta myös kuormittavaa, jos opettaja ei saa riittävää tukea alkuvaiheessa. Opettajan työssä yhdistyvät pedagoginen osaaminen, opiskelijoiden tukeminen ja hallinnolliset velvollisuudet. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys voi tehdä tämän kokonaisuuden hallinnasta paljon helpompaa – ja mikä tärkeintä, se tukee opettajan pedagogista hyvinvointia.
Uuden henkilöstön perehdyttäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on jaettu kolmeen osaan: työhöntulovaiheen perehdyttäminen, omaan työhön perehtyminen sekä perehdytyksen arviointi. Henkilöstön perehdyttämistä koskevassa menettelyohjeessa kuvataan perehdytysprosessin eteneminen, vastuut ja sen eri vaiheet. Uuden henkilön perehdyttämiseen on käytössä perehdytyssuunnitelma sekä yhteinen yleisperehdytyksen materiaali. Vuonna 2024 SAMKissa järjestettiin uusien auditoijien koulutus. Koulutukseen osallistujat suorittivat niin sanottuna sisäisenä harjoitusauditointina uuden henkilöstön perehdyttämisprosessin auditoinnin. Tuolloin yhtenä auditoijana toimineena minulle vahvistui hyvän perehdytyksen korvaamaton merkitys.
Miksi perehdytykseen kannattaa panostaa?
Uuden opettajan onnistuneella perehdyttämisellä on valtava merkitys sekä työn aloittamisen sujuvuudelle että henkiselle jaksamiselle. Kun perehdytys suunnitellaan ja toteutetaan kunnolla, opettaja saa heti alussa tunteen siitä, että hän on tervetullut ja osa työyhteisöä. Tämä tunne on ratkaiseva: se luo pohjan sitoutumiselle ja varmuudelle oman työn tekemisessä.
Ilman hyvää perehdytystä opettajan työ voi nopeasti muuttua stressaavaksi. Ensimmäinen vuosi uudessa työssä on aina opettelua, mutta jos tuki ja ohjeistus puuttuvat, ovat ristiriitaisia tai vajavaisia, kuormitus kasvaa merkittävästi. Selkeät ohjeet ja materiaalit auttavat hahmottamaan työhön kuuluvat tehtävät ja vähentävät epävarmuutta. Hyvä perehdytys ei ole vain valmiiden diaesitysten läpi kahlaamista. Se on huolehtimista ja rinnalla kulkemista sekä uuden opettajan vastuiden ja velvollisuuksien avaamista. Onnistunut perehdytys on työkalujen antamista työn tekemistä varten.
Kuva: Pixabay
Tietoa ja tukea ilman turhaa säätöä
Yksi perehdytyksen keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että opettaja saa käyttöönsä kaiken tarpeellisen tiedon ajantasaisesti ja helposti. Liian usein perehdytyksessä on puutteita: tieto on hajanaista, perehdyttäjät eivät ole itse ajan tasalla tai työvälineiden saamisessa on viiveitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi opettaja joutuu selvittämään asioita itsenäisesti – usein kiireessä ja paineen alla.
Opettajien kohdalla on erityisen tärkeää, että he saavat tukea opetussuunnitelmien hallintaan ja vaativien ohjaustehtävien, kuten opinnäytetöiden, ohjaukseen. Ilman riittävää perehdytystä nämä tehtävät voivat tuntua ylivoimaisilta, ja uusi opettaja saattaa jopa toimia virheellisesti. Onnistunut perehdytys varmistaa, että opettaja tietää, mistä saa apua ja keneltä voi kysyä neuvoa. Hän myös tuntee työtänsä ohjaavat menettely- ja toimintatavat.
Palaute vie perehdytystä eteenpäin
Perehdytyksen ei pitäisi olla kertaluontoinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jota arvioidaan ja kehitetään. Palautteen kerääminen on tässä keskeistä. On tärkeää kysyä sekä perehdytettäviltä että perehdyttäjiltä, miten prosessi sujui ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tämä auttaa luomaan entistä toimivampia käytäntöjä ja varmistaa, että perehdytys vastaa aidosti työn tarpeisiin.
SAMKissa perehdytyksestä saatu palaute käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin myös työsuojelunäkökulma tulee huomioitua. Palautteita luetaan ja käsitellään toki vuoden mittaan säännöllisesti ja tartutaan mahdollisiin esiin nousseisiin epäkohtiin. Perehdytysprosessia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
Hyvä alku kantaa pitkälle
Kun uuden opettajan perehdytys onnistuu, hän pääsee keskittymään siihen, mikä työssä on tärkeintä: opettamiseen ja opiskelijoiden tukemiseen. Tämä näkyy suoraan myös työn laadussa ja opettajan omassa pedagogisessa hyvinvoinnissa. Hyvinvoiva opettaja jaksaa innostaa ja inspiroida myös opiskelijoitaan.
Perehdytys ei ole vain hallinnollinen velvoite, vaan arvokas investointi – niin opettajan kuin koko korkeakouluyhteisön hyväksi. Siksi sen kehittämiseen ja ylläpitoon kannattaa panostaa. Hyvä perehdytys voi olla se ratkaiseva tekijä, joka tekee uudesta työstä inspiroivan, eikä uuvuttavaa.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty Chat GPT -tekoälyä.
Mari Linna
Kirjoittaja toimii ohjauksen ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorina.
We visited PXL University of Applied Sciences and Arts in May 2024. The visit took place at the central offices of PXL in Hasselt.
The beautiful city of Hasselt is located just an hour’s train ride from Brussels. With a population of around 80,000, the city lies in the province of Limburg along the Demer River in the Flemish region. Founded as early as the 7th century, the old city is definitely worth a visit. Despite its rich history, Hasselt is a modern and developing city. Along the streets of the city center, you’ll find a variety of cozy cafés perfect for a leisurely coffee break. Hasselt is particularly known for its local Gin, or Jenever, and chocolate making, which can be considered an art form. The beautiful murals that adorn the cityscape are also a delightful sight.
During our visit, we were warmly welcomed by Ruth Jamers, Frauke van der Rijt, and Kristien Bauwens, staff members of the central department of education, and the institutional coordinator of international relations, respectively.
Photo: PXL University of Applied Sciences
The visit included presentations from both SAMK and PXL, discussions on educational approaches, flexible curricula, mixed learning, distance learning, and the use of online tools and techniques in lessons. We also had the opportunity to learn about PXL’s tracking and registration system for internships, workplace learning, projects, and graduation assignments, as well as their professionalization and support for teachers.
The visit also included a tour of the PXL-Digital department, where we learned about online learning in joint programs, course units with a strong grounding in online learning, and the use of virtual reality in classes. The visit concluded with a visit to the PXL Centre for Digital Learning, where we learned about the coaching and training strategies of the Centre, the MiXed learning label, and the use of VR and XR in the study programs of PXL-Healthcare.
Photo: Jukka Juhala
Overall, the staff visit to PXL University of Applied Sciences and Arts was a success, providing valuable insights and knowledge exchange between the two institutions. It was filled with interesting programs, and the staff welcomed us warmly. We had the opportunity to see many fascinating things, and we hope to have the chance to explore and develop more together in the future.
Projektiammattilaiset ry (PRY) järjestää vuosittain tapahtuman nimeltä Academic Summit, joka on toiselta nimeltään työpaja- ja verkostoitumisfoorumi yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille oppilaitossektorin toimijoille. Tapahtuman tarkoitus on tarjota mahdollisuus verkostoitua ja oppia kollegojen kanssa uutta projektinjohtamisen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Historian perusteella tapahtumat on järjestetty Uudenmaan alueella, mutta nyt tempauksena on jalkauduttu maakuntia kiertelemään. Tämä oli loistava ratkaisu. Vuoden 2024 tapahtuma järjestettiin Turussa, jossa tapahtuman tiloja isännöi Åbo Akademin tuotantotalouden professori Magnus Hellström. Tapahtuman fasilitoinnista vastasi PRY:n toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä. Tapahtuman yhteydessä tutuksi tuli Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Suomen yliopistokiinteistöjen käyttöön vuonna 2021 luovutettu Aurum-rakennus ja sen vaikuttavat puurimapinnat. Turun kampus osoitti arkkitehtuurillaan, kuinka kampuksen sisäänkäynti voi olla yhtä aikaa arvokas; mutta myös tietyllä tavalla kodikkaan lämmin ja luokseen kutsuva. Tapahtuma oli sisällöltään rikas, monipuolinen ja erittäin mielenkiintoinen.
Kuvat: Anni Hamari
Esityksiä pitivät Yrkeshögskolan Novia, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi, ja lisäksi case-esityksen tarjoili Turun kaupunki ”Turku hiilineutraaliksi 2030”-ohjelmallaan. Pääsin todistamaan myös vieressäni istuneen Young Crew Finlandin johtajan Milla Rannan ammattitaitoa ja karismaa. Opiskelijoiden ja nuorten osaajien näkökulmasta Projektiammattilaiset ry tarjoaa vaihtoehtona Young Crew Finland – jäsenyyttä, joka on tarkoitettu alle 35-vuotiaille projektitoiminnan ammattilaisille tai sellaiseksi haluaville. Nuoren aikuisen on lähes poikkeuksetta vaikeaa asettaa jalkaansa oven väliin. Young Crew Finland on olemassa myös juuri tällaista ”kynsien teroittelua” varten, jossa tuleva motivoitunut ammattilainen voi kehittyä ja kasvaa, eli hankkia projektialan työkokemusta ja tietoa.
Tapahtumassa saimme Mäkelältä muistutuksen siitä, kuinka noin kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu erilaisista projekteista. Lisäksi jokaisen on tiedostettava, että projektit ovat muutoksen ja uudistumisen välineitä. Muutokset eivät todennäköisesti tule loppumaan, joten projektiosaamista tarvitaan. Me emme jää pyörimään mystisesti seisahtuneeseen tilaan, jossa prosessi pyörii samoilla asetteilla hamaan tulevaisuuden loppuun saakka – luultavasti? Hyvin johdetuilla projekteilla kehitetään lisäksi koko yhteiskuntaa, ja jaan tämän näkemyksen. Olen uskotellut opiskelijoillemme, kuinka merkittävää projektityöskentely voi parhaimmillaan olla. Kuinka voidaan kehittää yhteiskuntaa tekemällä merkityksellistä työtä, ja kuinka hyvässä yhteiskunnassa huolehditaan myös heikommista ja avun tarpeessa olevista. Jokainen työ on tärkeää, mutta erityinen työ on erityisen tärkeää.
Pedagogisesta näkökulmasta tapahtuma tarjoili timanttista settiä myös opettajan tehtävään työelämälähtöisenä kasvattajana. Inspiraatiota eniten synnytti ajatukset ”työntekoon sosiaalistamisesta” ja siitä, kuinka ”työskentelyn täytyy olla professionaalista, eli pohjautua teoriaan. Muuten se on mututietoa.” Uskon opiskelija-ainekseemme ja kasvatuksen kohottavaan vaikutukseen osana kehittyvää yksilöä. Mielestäni ehkä pedagogisesti vaikuttavin lause tilaisuudesta oli seuraava: ”opiskelija-aines ei ole muuttunut 100 000 vuoteen, mutta tietojärjestelmät ja kulttuuri ovat”, ja siinä lauseessa oli jotakin erityislaatuisen hienoa, mutta samalla pisteliäästi sivaltavaa. Englanniksi vastaava olotila voitaisiin tuntea termillä ”bittersweet truth”.
Verkostotapahtumat voivat aiheuttaa lähes hallitsematonta inspiraatiotulvaa ja yllättäviäkin yhteyksiä voi löytyä – ehkä säkin voisit kokeilla?
Anni Hamari
Kirjoittaja toimii Projektiosaamisen osaajapoolin vetäjänä.
Mitä tarvitsemme tulevaisuuden työelämässä? Opetushallitus julkaisi maaliskuussa 2024 raportin tulevaisuuden laaja-alaisista osaamistarpeista. Osaamistarpeet tulevat eniten kasvamaan erityisesti kyberturvallisuuteen, digitalisaatioon ja verkkoasiointiin liittyen. Laitteiden turvallinen käyttö on kansalaistaito – ellei jo nyt, niin lähitulevaisuudessa. Tähän liittyvä eriarvioistumisen riski on tärkeää tunnistaa ja vastata siihen eri väestöryhmien koulutuksella. Kärkisijoilla laaja-alaisen osaamisen tarpeissa on myös monikulttuurinen osaaminen. Suomen väestörakenne muuttuu ja työelämässä kohdataan työyhteisön jäseninä ja asiakkaina ihmisiä eri kulttuureista. Tulevaisuuden keskeiseen työelämäosaamiseen kuuluvat avoin asenne, eettinen vastuullisuus, luovat ongelmanratkaisutaidot, kulttuurikompetenssi ja hyvä resilienssi. Edellisten lisäksi suurin tarve osaamisen lisäämiseen on kestävyysosaamisessa. Kestävyysosaamisesta tulee työn arkea: taitoa huomioida kaikenlaisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa esimerkiksi energiankulutus, päästöt, muut vaikutukset ympäristöön sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävät valinnat.
Osaamisen ennakointifoorumi suosittaa tunnistettujen laaja-alaisten osaamisten opettamista kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen monialaiset ja poikkitieteelliset toteutustavat vahvistavat laaja-alaisen osaamisen omaksumista. Oppilaitosten tulee kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Koulutuksen rakenteita täytyy saada joustavammiksi, jotta vastataan muuttuvan työelämän täydennyskoulutustarpeisiin. Ennakointifoorumi esittää toimenpiteitä koulutuksen kehittämiseksi keskeisten osaamisten osalta. Digitalisaatio-osaamisen opetusta tulisi kehittää monialaiseksi, poikkitieteelliseksi ja ilmiöpohjaiseksi. Kyberturvallisuus ja tekoäly tulisi huomioida sisältöinä. Kestävyysosaamisen koulutuksessa oppilaitosten, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on keskeistä. Ymmärrys monimuotoisuudesta ja taito ottaa vuorovaikutuksessa huomioon taustat ovat edellytyksiä menestyksekkääseen toimimiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä. Ennakointifoorumin suosituksiin voit tutustua paremmin blogin lopussa olevasta verkko-osoitteesta.
Tulevaisuuden laaja-alaiset osaamistarpeet eivät vaikuta kovin yllätyksellisiltä. Myös pääasialliset keinot niiden saavuttamiseksi koulutuksessa tulevat esille monissa yhteyksissä koulutuksen kehittämisen foorumeilla. Joustavat koulutusratkaisut, monialaisuus ja yhteistyö työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa nähdään keinoina toteuttaa laadukasta koulutusta jo nyt. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki olisi jo tehty.
Miten voimme vahvistaa oman korkeakoulumme kykyä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Yksi hyvä tapa tarkastella korkeakoulun pedagogista kehittämistä on soveltaa Marjo Joshin tutkimuksessaan esittelemää kokonaisvaltaisen pedagogisen suunnittelun viitekehystä. Sitä hyödyntäen laaja-alaisia osaamistarpeita tarkasteltaisiin organisaatiotasolla, pedagogisella tasolla ja tutkintotasolla. Meillä on hyviä yksittäisiä käytäntöjä ja toteutuksia kaikilla osaamisaloilla. Kaikkien osaamistarpeiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden systemaattinen huomioiminen ja kehittäminen kutsuu yhteiskehittämiseen ja dialogiin yli osaamisalarajojen.
Ristiinopiskelun palveluväylää on rakennettu pitkään. Sen käyttöönotto tulee helpottamaan opiskelijoiden ristiinopiskelua ja vähentämään korkeakouluissa tehtävää manuaalista työtä. Tässä avaamme ristiinopiskelupalveluun liittyvää termistöä ja toimintoja.
Ristiinopiskelu tarkoittaa opiskelijan mahdollisuutta suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa korkeakoulujen välisiin sopimuksiin pohjautuen. Ristiinopiskelupalvelu on CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) ylläpitämä palveluväylä, joka tarjoaa korkeakouluille tavan siirtää tietoa muille korkeakouluille. Palveluväylä vastaanottaa korkeakoulun datan ja tarjoaa sen rajapinnan kautta muille verkoston jäsenille kuormittamatta korkeakoulujen perusjärjestelmiä. Peppi-korkeakoulut (SAMKissa Loki) lähettävät kansalliseen palveluun opiskeluoikeutta, henkilötietoja, opintosuorituksia, ilmoittautumisia sekä ristiinopiskelutarjontaa koskevia tietoja.
CSC hallinnoi korkeakoulujen tekemiä verkostosopimuksia. Korkeakouluissa verkostoa koordinoivat yhteyshenkilöt toimittavat sopimusta koskevat tiedot CSC:lle. Sopimukset voivat olla joko kahden korkeakoulun välisiä tai käsittää useita korkeakouluja. Sopimuksissa määritellään mm. kohderyhmä eli opiskelijat, joille opintoja tarjotaan, mitä opintoja tarjotaan ja paljonko paikkoja on tarjolla.
Kotikorkeakoulu on se korkeakoulu, jossa opiskelija on kirjoilla. Kohdekorkeakoulu on se korkeakoulu, jossa opiskelija suorittaa opintojaan. Verkoston yhteyshenkilön rooli on tärkeä, koska hän vastaa opintojen kohdentamisesta omassa korkeakoulussaan oikeille opiskelijoille.
Opiskelija pystyy omassa opintotietojärjestelmässään (Loki) ilmoittautumaan ristiinopiskelupalvelun tarjoamille toteutuksille samalla tavalla kuin oman kotikorkeakoulunsa toteutuksille. Opiskelijalle muodostuu opinto-oikeus kohdekorkeakouluun siinä vaiheessa, kun opettaja hyväksyy ilmoittautumisen kohdekorkeakoulussa.
Opettajan näkökulmasta ristiinopiskelupalvelu tuo Lokin toteutukselle uuden Kiintiöryhmät-välilehden. Jos opintojakso, josta toteutus luodaan, on kiinnitetty ristiinopiskeluverkostoon, tieto periytyy toteutukselle. Toteutuksen perustiedoissa asetetaan toteutuksen paikkamäärä (vähintään-enintään) kuten aikaisemminkin. Välilehdellä määritellään kiintiöryhmät kolmella tasaolla: oman organisaation tutkinto-opiskelijat, ristiinopiskelijat ja maksullisen koulutuksen opiskelijat. Kun opettaja on lisännyt toteutukselle ristiinopiskelun kiintiöryhmän ja julkaissut toteutuksen, se näkyy niiden korkeakoulujen järjestelmissä, jotka kuuluvat kyseiseen verkostoon.
Toteutukselle ilmoittautuneista opiskelijoista ristiinopiskelijat erottaa erillisellä ikonilla. Ristiinopiskelijoiden suoritukset arvioidaan samalla tavalla toteutuksen arviointinäkymässä kuin oman korkeakoulun opiskelijat. Opintojaksosuoritukset siirtyvät automaattisesti ristiinopiskelijan kotikorkeakoulun järjestelmään.
Tällä hetkellä SAMKilla on kahdeksan opetusyhteistyöverkostosopimusta. Tunnetuin verkostoista on CampusOnline, jossa on mukana kaikki Suomen ammattikorkeakoulut. Kun ristiinopiskelupalvelu saadaan kansallisesti käyttöön, tullaan CampusOnline-portaalista vähitellen luopumaan.
Palveluväylä on nyt asennettu Lokiin testaamista varten, ja yhteistyötä testaamisen aloittamiseksi viritellään muiden korkeakoulujen kanssa. Syksyn 2023 aikana on tehtävä määrittelytyötä, jotta opintotarjonnan julkaiseminen oman järjestelmän kautta kansalliseen palveluun onnistuu. Teknisen ympäristön ylläpidon lisäksi palvelun ohjeistus, käyttäjien koulutus ja hallinnollinen työ palvelun järjestämiseksi ja koordinoimiseksi on huolehdittava kuntoon. Tavoitteena on, että loka-marraskuun aikana saamme ensimmäiset testi-ilmoittautumiset ja -arvioinnit liikkumaan yhteistyökorkeakoulujen välillä, ja pääsemme suunnittelemaan tuotantoon siirtymistä.
Emma Koskinen. Kirjoittaja on järjestelmäkoordinaattori Opetuspalveluissa.
Antti Suonpää. Kirjoittaja onjärjestelmäasiantuntija Opetuspalveluissa.
Keväällä 2023 SAMKissa kartoitettiin opiskelijoiden ajatuksia opetuksesta ja ohjauksesta, heidän voimavaroistaan, ajatuksiaan opiskeluympäristöstä sekä opiskelutaidoista opiskelijahyvinvointikyselyllä. Kyselyssä nousi esille useassa yhteydessä, kuinka merkittävästi opiskelijat haluavat saada palautetta osana opintojaan. He haluavat oppia sekä ymmärtää, miksi ovat saaneet kyseisen arvosanan riippumatta siitä, mikä arvosana oli. Palautteen saaminen nousi esille niin päivä-, monimuoto- kuin YAMK-opiskelijoidenkin vastauksissa. Palautteen saaminen liittyy tiiviisti opiskelutaitoihin ja oman itsensä kehittämiseen. Opiskelijahyvinvointikyselyssä opiskelijat toivat esille, että he haluavat oppia omista opiskelutaidoistaan ja itsestään oppijoina enemmän. Rakentavan palautteen merkitys on suuri opiskeluprosessissa ja opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä tukiessaan opiskelijaa hänen opinnoissaan.
Motivaation merkitys opiskelemisessa on kiistaton. Motivaatio on kytköksissä oppijan itseluottamukseen sekä minäpystyvyyden käsitteeseen ja opiskelijan uskomuksiin omista kyvyistään oppia tai suoriutua annetuista tehtävistä. Opintomenestystä mitataan usein hyvien arvosanojen mukaan. Tärkeää olisi mitata sitä myös opintojen sujuvan etenemisen näkökulmasta. Menestyksen tunne on oppijalähtöinen, ja se määritellään yksilön subjektiivisesta näkökulmasta. (Meriläinen 2008, 146.) Motivaation lisäksi opiskelijalla tulee olla mielenkiintoa paitsi opiskeltavaan asiaan myös itsensä kehittymiseen. Opettajan tulisi ottaa huomioon tuo mielenkiinnon herättely ja motivaation ylläpitämisen merkitys omassa opetuksessaan myös pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelija, joka kokee menestyvänäsä esimerkiksi opintojen etenemisen tai oman ammatillisen kasvun myötä, motivoituu oppimaan ja opiskelemaan enemmän itsensä vuoksi. Tässä oppimisen prosessissa korostuu palautteen saamisen merkitys. Opiskelija, joka panostaa annettuun tehtävään ja pyrkii parhaaseensa, voi pettyä saadessaan arvioinnissa pelkän arvosanan. Opiskelijahyvinvointikyselyssä (SAMK 2023) opiskelijat toivat esille, kuinka pelkkä numero tuntuu kylmältä ja turhalta eikä anna sellaista motivaatiota nostattavaa palkinnon tunnetta, jota opiskelijat kaipaavat. Myös kaikille samanlainen ”copy-pastettu”-lause todetaan latistavaksi. SAMKin opiskelijat tuovat opiskelijahyvinvointikyselyn vastauksissa esille, kuinka heille on tärkeää saada opettajalta edes muutaman virkkeen mittainen palaute tehtävästä. Tällä tavalla voimme opettajina osoittaa, että olemme ajatuksella paneutuneet opiskelijan palauttamaan tehtävään. Ohjaamme arvioinnin myötä häntä kohti ammattitaitoa ja asiantuntijuutta samalla huolehtien opiskelijan motivaatiosta hänen opinnoissaan.
Palautteen antamista voi harjoitella ja sitä voi myös kehittää osana omaa ammattitaitoaan. Opetuksen pedagogisena työotteena on viime aikoina noussut esille palautteen antaminen ratkaisukeskeisesti. Sandbergin (2022, 95) mukaan ratkaisukeskeisyydessä oleellista ovat rohkaisevat ajattelumallit ja puheenaiheet sekä toiveikkuuden luominen tulevaan. Perinteisen ongelmakeskeisen ajattelumallin ja toimintatavan suuntaaminen tietoisesti eteenpäin kohti ratkaisukeskeisyyttä vaatii taitoa vaihtaa näkökulmaa. Tavoitteena on nähdä toivoa ja mahdollisuuksia tilanteissa, jotka saattavat olla huolestuttavia ongelmineen. Ratkaisukeskeisessä työotteessa huomioidaan pienetkin onnistumisen hetket. Palautteen antamisen yhteydessä ratkaisukeskeisesti toimiminen ei poista negatiivisen palautteen antamista, mutta se muuttaa muotoaan positiiviseksi jatkossa huomioitavaksi asiaksi. Tärkeää on myös muistaa, että jokaisessa tehtävässä, johon opiskelija on paneutunut, on jotain hyvää ja kehumisen arvoista.
Jokainen meistä kaipaa kehuja. Positiivisen palautteen saamisella ja hyvien hetkien sanoittamisella on iso myötävaikutus opiskelumenestykseen. Positiivisen palautteen ilmapiiri, katse tulevassa ja kehittymisen mahdollisuus kasvattavat opiskelijoiden motivaatiota sekä menestyksen tunnetta. Kaikki myönteiset huomiot saavat aikaan meissä myönteisiä tunnetiloja sekä saavat meidät kokemaan arvostusta (Sandberg 2022, 127). Ratkaisukeskeisen palautteen myötä oppimisen muistijälkiä voi vahvistaa positiivisiksi. Kun opiskelija saa myönteistä, rakentavaa palautetta, pystymme yhdessä luomaan korkeakoulustamme myönteisen oppimisen paikan myös opiskelijan mielikuvissa. Tehtäviin, tentteihin ja muihin opintosuorituksiin liittyvät negatiiviset ja ahdistavat tunteet ovat usein epävarmuutta ja pelkoa siitä, ettei osaa mitään tai ei osaa näyttää osaamistaan opettajan vaatimalla tavalla. Turvallisen ilmapiirin luomisella ja ratkaisukeskeisellä palautteen antamisella voimme vaikuttaa koko yhteisöömme niin makro- kuin mikrotasolla. Kun koemme olevamme psykologisesti turvallisessa paikassa, voimme olla rennosti omana itsenämme, koemme saavamme arvostusta ja kunnioitusta, ja koemme, että meistä välitetään (Sandberg 2022, 156). Tätä opiskelijamme toivat vahvasti esiin opiskelijahyvinvointikyselyssä, ja tähän on jokaisen SAMKilaisen reagoitava. Muutos ei vaadi suuria resursseja, vaan ilmapiirin ja asenteiden tarkastelua. Välittämisellä voimme siivittää opiskelijamme menestykseen.
Elina Elo. Kirjoittaja on päätoimisena tuntiopettajana HYVOlla.
Lähteet
Meriläinen, M. 2008. Opiskeluympäristön pedagogiset hyvinvointitekijät yliopistossa. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) 2008. Pedagoginen hyvinvointi. Suomen Kasvatustieteellinen seura. 135–153.
SAMK. 2023. Opiskelijahyvinvointikysely. Samkin opiskelu- ja hyvinvointikehittämisryhmä.
Sandberg, E. 2022. Haastava käyttäytyminen. Vahvuusperustainen ja ratkaisukeskeinen työote.
Täydellisessä maailmassa opiskelijavaihdot suunniteltaisiin niin hyvin osana HOPS-prosessia, että opiskelija tietäisi jo ennen vaihtoon lähtöään, että jokainen ulkomailla suoritettu opintojakso korvaa opintojakson SAMKissa hänen tutkinto-ohjelmastaan, ja täten vie häntä kohti valmistumista. Tämä edellyttäisi myös vaihtokohteiden kurssitarjonnan hyvää tuntemusta opettajilta, jotka osaisivat ohjata opiskelijaansa valitsemaan sopivat opintojaksot. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole ihan näin selvä, sillä esimerkiksi kohdekorkeakoulun kurssitarjonta vaihtelee lukuvuodesta toiseen, ja kv-yhdyshenkilöt vaihtuvat sekä SAMKissa että maailmalla. Ennen vaihtoa tehtävä opintosuunnitelma toimii kuitenkin hyvänä ohjenuorana sekä opiskelijalle että opettajalle siitä, mitä on sovittu. Suunnitelmaan kuuluu Erasmus+ vaihdoissa myös hyväksiluvun taulukko, eli jo ennen vaihtoa opiskelijalle on selvää, miten vaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan hänen tutkintoonsa.
Kansainvälisyyspalvelut järjestävät opiskelijoille vaihtoinfoja ennen vaihtoon hakua mutta myös erillisen lähtöorientaation niille opiskelijoille, jotka jo tietävät lähtevänsä maailmalle. Vaihdon jälkeen järjestetään paluuorientaatio, jonka aikana käydään läpi mm. oman osaamisen tunnistamista sekä vaihdossa opitun ja koetun yhdistämistä omiin tavoitteisiin ja esimerkiksi toiveisiin työelämän suhteen.
Ulkomaanjakso kerryttää juuri niitä taitoja, joita työelämässä arvostetaan alasta riippumatta. Opetushallituksen (OPH, ent. CIMO) ja Demos Helsingin julkaiseman Piilotettu Osaaminen -tutkimushankkeen (2013) mukaan kansainvälisen kokemuksen kautta hankittu osaaminen on muutakin kuin kielitaitoa, kulttuurista osaamista ja suvaitsevaisuutta; mm. sopeutumiskyky, ennakkoluulottomuus, ongelmanratkaisutaidot, tuottavuus, uteliaisuus, paineensietokyky ja sitkeys kasvavat. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita työnantajat etsivät palkatessaan uusia työntekijöitä. Taito ymmärtää kulttuurieroja ja tulla toimeen luontevasti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ovat yhä tärkeämpiä myös Satakunnassa.
Kansainvälisyysosaamista voi korkeakouluissa tehdä näkyväksi esimerkiksi digitaalisilla osaamismerkeillä. Joissakin korkeakouluissa on käytössä kansainvälistymiskokonaisuus, jolla opiskelija voi valmistuessaan osoittaa osaamistaan. Opetussuunnitelmatyössä kansainvälisyysosaamisen tulisi näkyä alasta riippumatta. Kansainvälisten asioiden kevätpäivillä OPH:n pääjohtaja Minna Kelhä kiteytti asian avajaispuheessaan näin: ”Meidän on tärkeää varmistaa maamme elinvoimaisuuden ja kilpailukykyisyyden edellytyksiä huolehtimalla valmiuksista toimia globaalissa maailmassa. On tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmämme vastaa vahvistuvaan keskinäisriippuvuuteen ja globalisaatioon liittyviin osaamistarpeisiin. Korkeakouluopintojen tulisi tuottaa jokaiselle valmiuksia, osaamista ja kyvykkyyttä toimia globaalissa maailmassa.”
SAMKin kansainvälisyyspalvelut valmisteli OPS-uudistuksen aikaan kyselyn osaamisalueille kansainvälisyyden huomioimisesta opetussuunnitelmatasolla. Tarkoituksena oli kartoittaa tutkinto-ohjelmiin sopivia ajankohtia lähteä vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille, jotta voimme tarjota sopivia kansainvälistymisvaihtoehtoja opiskelijoille. Kaikille ei sovi lukukauden vaihto, mutta viikon lyhyt vaihto voikin olla erittäin tervetullut mahdollisuus kansainvälistyä! Vaihdosta kiinnostuneille on tarjolla erilaisia väyliä ja ohjelmia, jotka kattavat Euroopan lisäksi useita kohteita mm. Aasiassa ja USA:ssa.
Kyselystä kävi ilmi tarve koronapandemian jälkeisille tietoiskuille vaihtoon lähtöön liittyen. Kansainvälisyyspalveluista onkin pidetty tänä keväänä infoja kv-teemoista sekä suomen- että englanninkielisille ryhmille, ekavuotisille ja jo pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Käynnissä olevan lukuvuoden alussa pidimme opettajatutoreille kv-asioista oman infon, ja vuoden mittaan on järjestetty useampikin info henkilökunnalle yhdessä muiden Länsi-Suomen korkeakoulujen kanssa mm. Erasmus+ ohjelman uusista mahdollisuuksista. Ensi lukuvuonna jatketaan.
Miten kansainvälisyyttä sitten on kuvattu SAMKin uusissa OPSeissa? Vaihtoon lähtöön kannustetaan, monikulttuurisuustaitoja opetetaan monikulttuurisissa ryhmissä sekä monikielisissä yhteistoteutuksissa ja simulaatioissa, mainitaan kaksoistutkintomahdollisuudet, avataan sitä, miten SAMKissa voi kansainvälistyä lähtemättä ulkomaille (kotikansainvälisyys), jne. Vaihtoon lähtemiseen voi kannustaa monin tavoin: tutorkeskusteluissa, kontaktitunneilla, infoissa, arjessa opinnoissa, hyödynnetään vaihdossa olleiden puheenvuoroja opiskelijatilaisuuksissa, ja opettajat jakavat kokemuksiaan ulkomailta. Monessa vastauksessa tunnistetaan opettajatutorin ja OPS-vastaavan asiantuntijuuden ja tuen tärkeys.
Euroopan osaamisen teemavuosi alkoi juuri. Euroopan komission lanseeraaman vuoden yksi tavoitteista on varmistaa, että työikäisten osaaminen tunnistetaan, tehdään näkyväksi, ja että se vastaa työmarkkinoiden tarpeita. On tärkeää, että Satakunnassa jokaisella on tarvittavat tiedot ja taidot tulevaisuuden työelämää varten, ja kansainvälisyysosaamisen kerryttämisessä lyhyt tai pitkä vaihtojakso ja harjoittelu ulkomailla on hieno keino saavuttaa tämä tavoite!
