Korkeakouluopintojen opinnollistamisessa opiskelija saa opintojen aikaiseen työhönsä mukaan opintojen tavoitteet ja sisällöt, jotka hän kytkee oman osaamisensa kehittämiseen työssä ja työyhteisössä. Hän toimii silloin tehtävissä, joihin opintojen tavoitteet ovat sovellettavissa.
SAMKin opinnollistamisen oppimisympäristöä kehittävät asiantuntijaopettajat vierailivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa toukokuun kynnyksellä. Päivän aikana jaoimme kokemuksia ja hyviä käytänteitä osaamisen tunnistamisesta, opinnollistamisen maailmasta ja koulutuksen erilaisista mahdollisuuksista opiskelijoille. Hyviä ratkaisuja ja malleja on jo olemassa joustaviin opintomahdollisuuksiin ja osaamisen jakaminen on tärkeää silloin, kun haasteetkin ovat kovin yhteisiä.
Keskustelut auttoivat hahmottamaan konkreettisemmin, miten myös omia verkkototeutuksia voisi kehittää opinnollistamisen suuntaan. Päivä antoi uusia ajatuksia ja madalsi kynnystä nähdä opinnollistaminen osana arjen opetusta ja toteutuksia.
Erityisesti puhutteli Krea Labin työskentelymalli: teoriasta käytäntöön siirtyminen, opettajan roolin muuttuminen enemmän valmentajaksi sekä ulkoa opettelun sijaan osaamisen näkyväksi tekeminen portfolion kautta. Myös palautteen hyödyntäminen kehitysideoina jäi mieleen. Näissä toimintatavoissa voisi olla paljon potentiaalia myös opinnollistamisen kehittämiseen ja osaamisen näyttöjen toteuttamiseen.
Selkeyttä keskeisiin käsitteisiin tukemaan opiskelijoiden opintopolkua
Korkeakoulussa opiskelijoiden ja opettajien yhteinen ymmärrys keskeisistä käsitteistä – kuten opinnollistamisesta, osaamisen näytöistä ja aiemman osaamisen tunnustamisesta (AHOT) – on avain sujuviin opintopolkuihin. Vastaavasti, jos näihin prosesseihin liittyvä tieto on hajallaan tai tulkinnanvaraista, se voi hidastaa opiskelijoiden etenemistä opinnoissaan ja jopa estää heidän osaamisensa täysipainoisen tunnistamisen ja hyödyntämisen.
Korkeakoulun kieli on toisinaan haasteellista. Meillä on varaa selkeyttää useitakin asioita:
- Mitä keskeiset käsitteet tarkoittavat käytännössä, konkreettisina esimerkkeinä opiskelijan arjessa.
- Miten opiskelija voi edistää omaa prosessiaan, esimerkiksi dokumentoinnin, yhteydenottojen ja näytön suunnittelun kautta.
- Mikä on opettajan ja tutkinto-ohjelman rooli, jotta odotukset ja vastuut ovat läpinäkyviä.
- Ketkä eri tilanteissa ovat vastuullisia tahoja, kuten opettaja, opinto-ohjaaja, opettajatutor tai opinollistamisen asiantuntijaopettajat.
- Mitkä ovat oikeat yhteydenottokanavat ja osataanko oikea-aikaisuus, eli mihin ja milloin opiskelijan kannattaa olla yhteydessä.
Selkeä ja helposti saavutettava ohjeistus tukee opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus edetä opinnoissaan sujuvasti omista lähtökohdistaan. Samalla se keventää opettajien työtä, kun toimintamallit ja vastuut ovat yhdenmukaisia ja helposti löydettävissä. Yhden luukun periaatteella toimiva ratkaisu parantaa viestintää, lisää läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea tukee opiskelijoita heidän opintopolullaan. Tällä matkalla olemme ja mukaan kehittämispolulle tulemme kutsumaan opiskelijamme ja heidän nykyiset ja tulevat työnantajansa.
Korkeakoulutuksen tuottama tieto ja osaaminen kehittyy käytännön taidoiksi osana korkeakouluopintoja. Opiskelijalle ja työnantajalle opinnollistaminen omaan työhön tarjoaa hyvän alustan myös työn ja työyhteisön kehittämiseen.
Eeva-Leena Forma, Hanna Kiviranta, Sari Lintukorpi, Sanna Marjamäki, Iina Virtanen
Kirjoittajat ovat OTSO-hankkeen toimijoita